Lauantain voitonpäivän alla Kremliä jäytää pelko.
Siitä kertoo se, että perinteinen Punaisen torin sotilasparaati järjestetään ilman raskasta sotilaskalustoa.
Viranomaiset aikovat myös katkaista mobiili-internetin Moskovasta jo voitonpäivän aamusta lähtien, BBC:n venäjänkielinen toimitus kertoo. Katkoja on jo ollut viikolla Moskovassa ja Pietarissa.
Viranomaiset ovat perustelleet päätöksiä turvallisuushuolilla ja mahdollisuudella, että Ukrainan tekisi ”terrori-iskun” paraatia vastaan.
Raskas kalusto olisi ilmeinen iskukohde, ja droonien oletetaan hyödyntävän suunnistuksessaan mobiiliverkkoa.
Huoli ei välttämättä ole perusteeton. Ukraina on useaan otteeseen osoittanut, että se kykenee iskemään drooneilla syvälle Venäjälle.
Maanantaiaamuna ukrainalainen drooni iskeytyi kerrostaloon Mosfilmovskaja-kadulla vain kuuden kilometrin päässä Kremlistä ja kolmen kilometrin päässä puolustusministeriöstä.
Voitonpäivä on Putinin tärkein juhla
Tilanne on Venäjän johdolle hankala. Ukrainan droonit uhkaavat vuoden tärkeintä propagandatempausta.
Natsi-Saksan kukistamisen kunniaksi vietettävästä voitonpäivästä on tullut yhä keskeisempi Venäjän johdolle. Presidentti Vladimir Putin itse palautti raskaan sotilaskaluston esittelyn osaksi voitonpäivän paraatia vuonna 2008.
Putin on maalannut kansalaisille kuvaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan olisi rinnastettavissa taisteluun natseja vastaan toisessa maailmansodassa.
Viime vuonna toisen maailmansodan päättymisestä tuli kuluneeksi 80 vuotta ja juhlallisuudet olivat sen mukaisesti mittavat.
Kuuntele lisää Putinin ideologiasta ja voitonpäivän merkityksestä (9.5.2025):
Nettikatkokset puolestaan rassaavat tavallisia venäläisiä. Niitä on nähty suurkaupungeissa koko kevään ajan, kun viranomaiset ovat yrittäneet torjua Ukrainan laajoja drooni-iskuja.
Katkokset vaikeuttavat arkea hyvin digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tyytymättömyys näkyy jo mielipidemittauksissa, joissa presidentti Vladimir Putinin suosio on matalimmillaan sitten vuoden 2022.
Yksipuoliset tulitauot tuskin pitävät
Venäjä on yrittänyt turvata voitonpäivää myös yksipuolisesti julistetulla tulitauolla.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tulitauosta 8. ja 9. toukokuuta voitonpäivän juhlimisen ajaksi ja uhkasi massiivisella iskulla Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustaan, jos Ukraina yrittää häiritä voitonpäivän paraatia.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nokitti ilmoittamalla omasta puolestaan tulitauosta jo keskiviikkona 6. toukokuuta alkaen. Zelenskyi sanoi, että ukrainalaiset pitävät ihmishenkeä arvokkaampana kuin minkä tahansa vuosipäivän juhlimista.
Venäjä ei keskiviikkona alkanut noudattaa Zelenskyin julistamaa tulitaukoa.
Kukaan tuskin jaksoi odottaa, että mitään todellista tulitaukoa syntyy.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huomio on kiinni sodassa Irania vastaan ja Hormuzinsalmen sulussa. Niinpä Putinilla ja Zelenskyillä ei ole suurta tarvetta tehdä mitään eleitä tälle yhden miehen yleisölle.
Internetin katkoksia esiintyi Moskovassa jo tiistaina:
Vallankaappausväitteet vaikuttavat liioitelluilta
Pelon ilmapiiriä kuvastelee sekin, että voitonpäivän lähestyessä julkisuuteen vuoti EU-maan tiedusteluraportti, jonka mukaan Putin pelkää salamurhayritystä sekä vallankaappausta ja hänen turvatoimiaan on kiristetty entisestään.
Siitä raportoivat Financial Times, venäläisten tutkivien toimittajien iStories-julkaisu ja uutiskanava CNN.
Putinin eristäytyminen moninkertaisten turvatoimien taakse ei sinällään ole uusi ja yllättävä tieto.
Moni Venäjän politiikan seuraaja on pitänyt epäilyttävänä, että raportti kytkee mahdolliseen vallankaappaushankkeeseen entisen puolustusministerin, nykyisen liittovaltion turvallisuusneuvoston pääsihteerin Sergei Šoigun.
On vaikea nähdä, että Šoigulla olisi takanaan vallankaappaukseen riittävää tukea asevoimissa.
Politiikan toimittaja Andrei Pertsev muistutti Meduza-uutissivuston podcastissa, että Šoigun luottomiehet istuivat nimenomaan puolustusministeriössä, jossa he kontrolloivat rahavirtoja. Korruptiotutkinnat ovat pyyhkineet useimmat heistä syrjään viroistaan.
Šoigu ei ole taustaltaan sotilas, joten on vaikea nähdä, että upseerit ryhtyisivät hänen puolestaan vallankaappauksen kaltaiseen äärimmäisen riskialttiiseen hankkeeseen, varsinkin kun nihkeästi edennyt sota on pahasti tahrannut Šoigun maineen puolustusministerinä.
Wagner-palkkasotilasjoukkojen kapinamarssi kesäkuussa 2023 kohdistui pitkälti juuri puolustusministerinä toiminutta Šoigua vastaan.
Miksi raportti vuodettiin toimittajille?
Jos tekeillä olisi tosiaan vallankaappaus Putinia vastaan, se olisi epäonnistunut jo siinä vaiheessa, kun siitä kirjoitetaan läntisessä mediassa.
Onnistunut vallankaappaus on se, joka on jo toteutettu, kun media herää tapahtumiin.
Herää kysymys, miksi nimeämättömän EU-valtion tiedustelupalvelu antoi raporttinsa toimittajille.
Kyse voi olla psykologisesta operaatiosta, jonka tarkoitus on levittää epäluuloa Venäjän eliitin sisään. Toisaalta raportti voi myös heijastella eurooppalaista toiveajattelua, että Venäjä yhtäkkiä luhistuisi sisäiseen valtakamppailuun.
Voitonpäivä osuu Putinin omaan nilkkaan
Joka tapauksessa sota on alkanut yhä enemmän tunkeutua tavallisten venäläisten elämään. Internetin rajoitukset ja talouden hyytyminen vaikeuttavat monin tavoin arkielämää.
Vertaukset natsi-Saksasta saatuun voittoon alkavat jo osua Putinin omaan nilkkaan.
Hyökkäyssota Ukrainassa on jo kestänyt kauemmin kuin Neuvostoliiton sota natsi-Saksaa ja sen liittolaisia vastaan.