Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa oli noin kaksikymmentä ihmistä, kun hyvinvointialue kertoi keskiviikkona alkuillasta terveysasemien lakkautussuunnitelmista.
– Ymmärrän, että rahaa ei ole, kouvolalainen Liisa Kultanen totesi tilaisuuden jälkeen.
Kymenlaakson hyvinvointialue suunnittelee neljän terveysaseman lakkauttamista.
Esitys on, että Virolahden ja Pyhtään terveysasemat lakkautetaan vuoden loppuun mennessä tai alkuvuodesta 2027. Vuoteen 2030 mennessä lakkautettaisiin Länsi-Kotkan ja Katajaharjun eli Kuusankosken terveysasemat.
Valtio vaatii, että hyvinvointialue säästää yhteensä 140 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen tavoite on tehdä säästöt vuoteen 2030 mennessä.
Listasimme asukastilaisuudessa esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia.
1. Miksi Kuusankoskelle ei tulekaan uutta terveysasemaa?
Hyvinvointialue on suunnitellut aiemmin Kuusankoskelle kokonaan uutta terveysasemaa. Yleisössä ihmetytti, minne suunnitelma on hävinnyt.
Johtajaylilääkäri Tuula Rajaniemen mukaan hyvinvointialue ei saanut lupaa edes käyttökiellossa olevan rakennuksen purkamiseen sosiaali- ja terveysministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä.
Toisaalta eri vaihtoehtojen puntaroinnissa edellytettiin, ettei Ratamokeskuksen lähellä ole toista suurta yksikköä.
Rajaniemen mukaan suurin syy oli se, että matka-aika terveysasemalle olisi pidentynyt osalla kouvolalaisista suuremmaksi, jos Katajaharju olisi säilytetty esimerkiksi Valkealaan sijaan.
2. Onko tulossa liikkuva ”terveysasema”?
Yleisöstä kaivattiin esimerkiksi Jaalassa kirkonkylällä ja muualla reuna-alueilla pysähtyvää liikkuvaa klinikkaa. Eri vaihtoehtoja selvittäneen integraatiopalvelujohtaja Heli Kainulaisen mukaan palvelun hintalappu on suuri, eikä sillä silti saada paikattua menetettyä palvelua.
Vaihtoehtoina on selvitetty kaikkea rekasta pakettiautoon ja pop up -palveluun.
Liikkuvia palveluita tarjonneilta hyvinvointialueilta on myös kokemuksia siitä, etteivät esimerkiksi rollaattorin avulla liikkuvat pääse auton kyytiin eli liikuntarajoitteiset eivät voisi käyttää palvelua.
3. Miten otetaan huomioon, etteivät kaikki osaa käyttää digipalveluja?
Toimialajohtaja Lauri Lehdon mukaan hyvinvointialueella ei odotetakaan, että digipalvelut sopisivat kaikille, vaan heille kehitetään muita ratkaisuja.
Toisaalta hyvinvointialue myös opettaa käyttämään digipalvelua Oma Kymenlaakso -sovellusta, jonka käyttäjistä suuri osa on vanhempaa sukupolvea.
Hyvinvointialueen arvioissa fyysiset käynnit terveysasemilla vähenevät 17 prosentilla ja etäkontaktit kasvavat 38 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
4. Miten kotihoidossa riittää hoitajia, kun nytkin on tiukkaa?
Hyvinvointialueen edustajien puheenvuoroissa viitattiin kotihoitoon yhtenä liikkuvana palveluna. Yleisöstä kysyttiin kuinka kotihoidossa voi riittää hoitajia.
Kotihoidon tulosaluejohtaja Kaisa Tuurin mukaan hoitajien määrä muuttuu koko ajan ihmisten tarvitseman palvelun mukaan. Jos tarve kasvaa, on lakisääteisessä palvelussa kasvatettava myös hoitajien määrää.
5. Miten asiakkaat mahtuvat Ratamoon?
Tuula Rajaniemen mukaan Katajaharjun lakkauttamiseen ei esitetäkään nyt päivämääriä siksi, että hyvinvointialueen pitää miettiä tiloja kokonaisuutena.
Esimerkiksi keskussairaalan remontti voi vaikuttaa Ratamon tilojen tarpeeseen. Perusterveydenhuollon vuodeosaston paikkoja saatetaan jatkossa vähentää Ratamosta. Samalla vapautuisi tilaa muulle toiminnalle.
6. Miten pärjää, jos ei ole autoa?
Väestö keskittyy Kymenlaaksossa kaupunkien keskustaajamiin. Hyvinvointialueen arvioissa 93 prosenttia kymenlaaksolaista pystyy tulevaisuudessa kulkemaan terveysasemalle alle 20 minuutissa lakkautuksista huolimatta. Tällä hetkellä yhtä nopeasti terveysasemalle pääsee 98 prosenttia kymenlaaksolaisista.
Rajaniemen mukaan hyvinvointialue ei kuitenkaan oleta, että kaikki pääsisivät omalla autolla terveysasemalle. Laskelmissa on otettu huomioon se, että osan tarvitsee käyttää vaikka taksia.
Seuraava asukastilaisuus torstaina
Hyvinvointialueella on vielä kolme asukastilaisuutta. Kaikkien niiden anti kootaan päättäjille.
Seuraava asukasilta on Pyhtään kirjastossa huomenna torstaina kello 15.30–16.30, toinen samana päivänä Virolahden Rajasalissa kello 18.00–19.30 ja kolmas Kotkan pääkirjastossa maanantaina kello 16.30–18.00.
Torstaina hyvinvointialue julkaisee suunnitelman kommentoitavaksi myös otakantaa.fi-palveluun.
Aluevaltuusto käsittelee lakkautuksia kesäkuun kokouksessaan.