Vielä alkuvuodesta teknologiateollisuuden yritysten odotukset kysynnän piristymisestä ja jopa suhdannekäänteestä olivat koholla.
Näin siksi, että yritysten tilaukset olivat kasvaneet viime vuoden lopulla selvästi.
– Euroopan teollisuudessa oltiin pääsemässä kasvu-uralle alkuvuodesta. Taloudessa oli jo hyvä pohjavire, sanoo Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.
Tämä näkyi esimerkiksi yhdessä keskeisessä talouden suuntaa kuvaavassa mittarissa eli ostopäällikköindeksissä.
Kun alla oleva elinkeinoelämän (teollisuus ja palvelut) ostopäällikköindeksi on yli 50 pisteen, se kuvaa talouden kasvua. Jos alle, talous supistuu. Kuviossa viimeisin tieto on huhtikuulta 2026.
Tilausten kasvu ei kuitenkaan jatkunut, kertoo tammi-maaliskuun tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
Tällä on merkitystä, koska Teknologiateollisuuden mukaan heidän jäsenyritystensä vienti vastaa puolta koko Suomen viennistä.
Iranin öljykriisi iski etenkin palvelujen kysyntään
Mitä siis tapahtui?
Uusien tilausten arvon pudotusta edelliseen neljännekseen verrattuna selittää etenkin viime vuoden loppuun ajoittuneet poikkeuksellisen suuret meriteollisuuden tilaukset.
Tilausten tyssäys johtuu siis pitkälti edellisen neljänneksen vahvuudesta.
Saatujen uusien tilausten arvo oli tammi–maaliskuussa 23 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä.
Vuodenvaihteen ympäryksen tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kuluvan vuoden aikana kuitenkin kasvavan.
Hyvää on sekin, että uusien tilausten arvo oli kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa korkeampi kuin vuotta aiemmin.
– Vuoden takaiseen tammi-maaliskuuhun verrattuna tilauskannoissa on yhä lähes kaksikymmentä prosenttia nousua.
Mikkonen pitääkin alkuvuoden tilannetta siedettävänä.
Hormuzinsalmen jumin kesto ratkaisee
Toinen syy tilausten vajoamiseen on Yhdysvaltojen helmikuun lopussa aloittama hyökkäyssota Iranissa.
Asiakkaat Euroopassa ja muualla puntaroivat nyt kiivaasti kannattaako investointi suomalaisyritysten koneisiin, laitteisiin ja palveluihin sittenkään, jos öljyn hinnannousu kiihdyttää inflaatiota, ja pakottaa keskuspankit koronnostoihin.
– Tarjouspyyntöjä kyllä tulee, mutta lopulliset ostopäätökset ovat pitkän harkinnan ja viivyttelyn takana. Yleisen epävarmuuden vuoksi kukaan ei uskalla tilata, vaikka tarvetta olisi, Mikkonen sanoo.
Ennakointi on poikkeuksellisen vaikeaa kaikille, sanoo Mikkonen.
– Paljon riippuu Iranin sodan kestosta millaisia vaikutuksia sillä tulee maailmantalouteen olemaan.
Tuulisähkö tukee tulevia tilauksia
Iranin sodan aiheuttamassa energiakriisissä Suomea auttaa yksi vahvuus, sanoo Mikkonen.
– Meillä on paljon uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa, ja olemme vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista kuin muualla Euroopassa.
Mikkosen mukaan Iranin sota on ollut myös muulle Euroopalle muistutus siitä, että riippuvuutta fossiilisista polttoaineista kannattaa vähentää.
– Se ratkaisee ilmastokriisiä, tuo liiketoimintaa suomalaisille yrityksille, ja on tässä ajassa Euroopalle myös turvallisuus- ja resilienssikysymys, hän sanoo.