Puolistusministru Antti Häkkänen on paheksinnuh Ukrainan drounoin puutundua Suomen ilmutilah nedälinvaihtos. Yhtel aigua, konzu Suomen ilmutilas dogadittih kaksi drounua, Ukraina luadii suurdu iškuu Koiviston neftiportah Suomenlahten peräčural. Häkkänen korostau, gu Suomen ilmutilua ei sua käyttiä iškuloih Ven’ua vastah. Ministran mugah pidäs planiiruija operaciedu nenga, gu hairavolline drounoin puutundu Ven’an häiričendän yhtevyös pienenis, eigo ni mostu enämbiä rodies. Häkkäzen mugah merialovehel lendänyzii drounoi sebrattih ilmuvoimien Hornet-hävittäjil da muavoimien vertol’otoil. Puolistusvoimat saneltih Ylele, gu drounoi ei pakutettu, sendäh gu net oldih ylen lähäl Ven’an rajua. Piäministru Petteri Orpo pagizi drounoih näh Ukrainan prezidentan Volodimir Zelenskoinke Armenies olles. Häkkänen sanou, gu tahtou ottua drounudielon paginakse vastavujes Ukrainan puolistusministran kel myöhembä täl nedälil.
Päivännouzurajan salbavon täh Tullin painočökeh on siirdynyh lujembah portih da pohjazeh Ruočin da Norvegien muarajale. Lappih kezäl siirdyy 17 (seiččietostu) hengie ruadoh Tullin čökkehih yt-nevvotteluloin mugah. Tullin yhtehistoimindunevvottelut loppiettihes oraskuun allus da niilöin mugah nenga sada hengie työttih ruavospäi alallizesti. Tullin mugah Lappih tulii ližävys on merkittävy. Enne kaikkie Tornio on Tullin strategies painočökehaloveh suven da päivänlaskun portien rinnal nygöi, konzu päivännouzuraja on salvas. Enimite Tulli tahtos pannakseh peittokulletuksien eständäh.
Karjalan elvytändän blogas on jullattu Jelena Ravan, Niko Tynnyrizen, Natalia Giloevan da Olga Karlovan luajittu mugasanottuloin pikkarazien sanoin sanasto. Sih on kerätty karjalan kaikil piämurdehil mostu piendy, ga tärgiedy sanua, kui konjunktua, adverbii da pronominua. Jogahizen sanan käyttöh näh on annettu sežo ezimerkivirkeh libo -fruazu. Jussi Sinkkonen yhtehizes ruavos karjalan kielen opastusainehenke on parandannuh Päivännouzu-Suomen yliopiston da Karjalan Sivistysseuran aijemba tuotettuloin karjalankielizien lorukartiloin da karaokevideoloin käytettävytty. Karjalankielizii karaokevideoloi aijemba olet voinnuh käyttiä da kuunnella Youtubes, ga nygöi niilöih niškoi on avattu oma sivusto. Sit löydyy kaikkiedah 23 (kaksikymmen kolme) karaokevideodu. Karjalankielizile lorukartiloile sežo on avattu oma sivu, kudamas lövvät kai 22 (kaksikymmen kaksi) videolorukartii.
Suomen kanzallisarhiivu otti ozua kirjutetun ven’an kielen mallin luajindah. Mallin opastundah niškoi oli käytetty ylen suuri miäry materjualua – 138 (sada kolmekymmen kaheksa) miljonua sintiettizesti azuttuu rivii sego 19. (yheksändentostu) vuozisuan lopun –20. (kahtendenkymmenenden) vuozisuan allun autentičnoidu histouriellistu ainehistuo. Opastundumaterjualoinnu oli käytetty paiči muudu pravoslaunoloi kniigoi da Suomen suurkniäzikunnan dokumentoi. Uvven mallin vuoh voit muuttua käzinkirjutetut dokumentat konehlugiettavah formuattah tarkuol nenga 96% (yheksäkymmen kuuzi prosentua).