– Kun on pitkään kotona, koti alkaa tuntua vankilalta, lahtelainen Anssi Makkonen kuvailee.
Hän on ollut työtön vuodesta 2018. Pitkä työttömyys alkoi ravistella miehen mielenterveyttä. Ongelmat kasaantuivat ja ahdistus paheni.
Lopulta Makkonen kävi kaupassa vain myöhään illalla sulkemisajan kynnyksellä, jotta ei kohtaisi muita ihmisiä. Jopa roskien vieminen pelotti ja ahdisti.
Nyt Makkosella menee paremmin. Hän aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa maaliskuussa.
– Kuntoutus on tuonut arkeen rutiinia, Makkonen kertoo.
Nykymuotoinen kuntoutus lopetetaan
Makkonen on yksi yli 10 000 suomalaisesta, jotka ovat olleet kuntouttavassa työtoiminnassa tämän vuoden aikana.
Nyt hallitus aikoo lopettaa kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen.
Tilalle on tulossa uusi työikäisten tukipalvelu osana laajaa sosiaalipalvelujen uudistusta. Tavoitteena on säästää noin sata miljoonaa euroa, joista kolmannes kohdistuu näihin palveluihin.
Hallituksen lakiesityksen lausuntokierros päättyy perjantaina. Keskiviikkoaamupäivään mennessä mennessä lausuntoja on jätetty reilut 40. Mukana ovat lausunnot viideltä hyvinvointialueelta sekä Helsingin kaupungilta.
Yksi keskeinen huoli hyvinvointialueille on se, että uuden työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen piiriin ei mahdu kaikki asiakkaat, jotka sitä tarvitsisivat.
Uudistuksen pelätään kuormittavan entisestään muita sosiaalipalveluita ja jopa terveydenhuoltoa. Maan synkimmän työttömyyden alueella Päijät-Hämeessä säästöpakettiin ja muutossuunnitelmiin suhtaudutaan varauksellisesti:
Päijät-Hämeessä on eilen julkaistujen tilastojen mukaan maan korkein työttömyysaste. Työttömistä lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Mika Forsbergin mukaan kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ovat työikäisiä, ja palvelujen piirissä on paljon myös perheellisiä.
– Tuen tarve on merkittävää. Perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta on merkityksellistä, että vanhemmat saavat tarvittaessa tukea ja apua, Forsberg sanoo.
Säästöjä sosiaalipuolelta, kustannuksia terveydenhuoltoon
Päijät-Hämeen hyvinvointialue arvostelee hallituksen suunnitelmaa siitä, että lainvalmistelu tehtiin nopeasti eikä kattavaa vaikutusten arviointia ole tehty. Hyvinvointialueen mukaan kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia on arvioitu vanhentunein luvuin.
Lisäksi hyvinvointialueilta jäisi saamatta nyt maksettavat valtion korvaukset toteutuneista kuntoutuspäivistä. Vuodesta 2028 alkaen säästöpaine kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa on yli miljoona euroa.
Vielä ei tiedetä, kuinka laajasti uusi palvelu korvaisi vanhat, ja miten se vaikuttaisi kokonaiskustannuksiin. Kun rahoitus vähenee, tärkeintä on, millaiseksi palvelu lopulta muotoutuu.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pelkää, että jotkut asiakkaat, joiden toimintakyky on pysynyt ennallaan, voivat jäädä sosiaalipalveluiden ulkopuolelle. Tällöin osa heistä voi joutua turvautumaan entistä kuormitetumpiin ja kalliimpiin terveyspalveluihin. Esimerkiksi mielenterveyspalvelut ovat jo nyt ylikuormittuneita.
– Meillä ei ole oikein varaa siihen, että lisäämme kuormitusta terveydenhuollon puolella, Forsberg sanoo.
”Siihen limboon en enää halua takaisin”
Huoli terveydenhuollon kuormittumisesta ei ole aiheeton. Lahden keskustassa sijaitsevan työpajan henkilökunta kertoo, että asiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Elämänhallinta on monille niin hankalaa, että ilman kuntoutusta monet arkiset asiat voivat olla ylivoimaisia.
Kuntouttavan työtoiminnan tärkein tehtävä onkin palauttaa toimintakykyä hiljalleen niin, että asiakas voi joskus päätyä takaisin työmarkkinoille tai opiskelemaan.
Hyvinvointialueen johto näkee tulevassa uudistuksessa myös mahdollisuuksia. Hajanaisten ja osittain päällekkäisten palveluiden tilalle tulee yksi palvelu. Työttömille uudistus tuo mukanaan myös sen, että tuen keskeyttäminen ei enää vaikuttaisi työttömyysetuisuuksiin. Tämä voi madaltaa kynnystä hakea apua.
Toimialajohtaja Mika Forsberg huomauttaa, että nykyisessä järjestelmässä on epäselvyyksiä siinä, ketkä ovat sosiaalisen kuntoutuksen ja ketkä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Uudistuksen toivotaan selkeyttävän tätä rajaa.
– Uudistus on tässä mielessä toivottu ja tuo joustavuutta vastata tarpeisiin, toimialajohtaja Forsberg sanoo.
Pitkäaikaistyötön Anssi Makkonen ei ymmärrä hallituksen halua lakkauttaa kuntouttavaa työtoimintaa. Hän uskoo sen auttavan monia. Omalla kohdallaan hän pelkää, mitä hänen elämälleen tapahtuu, jos kuntoutus loppuu.
– Pelkään, että palaan vanhaan tilanteeseeni. Sitten pitää miettiä sosiaalityöntekijän kanssa, mitä tekisin, koska siihen limboon en enää halua palata, Makkonen sanoo.
28.5.2026 kello 11.07: Korjaus: Muutettu tieto työllisyystilastojen julkaisun ajankohdasta.