Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb esittelivät tiistaina peruskorjatun Mäntyniemen. He muuttavat Mäntyniemeen ensi viikolla.
Presidenttiparille kyseessä on jo kolmas muutto kahteen vuoteen. Stubb vitsaillikin, että muuttolaatikot ovat matkan varrella tulleet hyvin tutuiksi.
Stubb myönsi myös ajoittaneensa muuton perinteiseen tapaan – hän lähtee tiistaina ulkomaille ja palaa vasta viikon päästä. Hän pääsee siis katsomaan valmista lopputulosta.
– Tämä on valitettavasti sellainen perinne, joka meillä on ollut Brysselin muutosta saakka vuonna 2009, presidentti nauroi.
Presidenttipari on päässyt katsomaan tulevan kotinsa remonttia kesken työvaiheiden.
– Kun olimme täällä ensimmäistä kertaa maaliskuussa 2024, vähän ehkä raavimme päätä ja katsoimme, että mitäs tästä nyt tulee, Stubb kertoi.
Sen jälkeen presidenttipari on käynyt rakennuksessa 10–15 kertaa seuraamassa työn etenemistä.
Kolme keskeistä rakennusta
Stubb korostaa, että tasavallan presidentin instituutiolla on kolme keskeistä rakennusta, jotka edustavat eri aikakausia.
– Linna edustaa Suomen 1800-luvun historiaa ja kulttuuria. Kultaranta edustaa 1900-luvun kansallisromanttista kulttuuriperimää. Mäntyniemi, vaikka se valmistui 1993, edustaa 2000-lukua, presidentti selitti.
Kaikki kolme rakennusta ovat käyneet läpi laajamittaisen restauroinnin 15 viime vuoden aikana. Kunnostusten tavoitteena on ollut kulttuuriperimän vaaliminen.
Mäntyniemen urakka aiheutti harmaita hiuksia
Mäntyniemen remontin mittakaavaa kuvaa se, että rakennuksen julkisivussa on 212 ulkonurkkaa ja 300 erikokoista ikkunaa. Lisäksi rakennuksessa on 190 ovea, joista 180 ovat erilaisia.
Stubb kiitti erityisesti projektiin osallistuneita: linnanvouti, hallintojohtaja Ismo Siikaluomaa, projektipäällikkö Juha Klingbergiä, pääsuunnittelija Samuli Woolstonia, työnjohtaja Matti Simulaa sekä Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Petterssonia, joka vastasi rakennuksen taiteellisesta kokonaisuudesta.
– Hallintojohtaja Ismo Siikaluoman hiukset ovat tässä kahden vuoden aikana harmaantuneet, presidentti vitsaili.
Omat toiveet erityisesti taiteessa
Presidentti Stubb sanoo, että sisustuksessa he pyrkivät kunnioittamaan sisustusarkkitehti Antti Paateron alkuperäisiä suunnitelmia. Hän kuitenkin paljastaa, että he saivat remontissa läpi joitain toiveitaan, varsinkin presidentin yksityistiloissa.
– Halusimme olohuoneen sillä puolella olohuoneeksi, ei odotushuoneeksi, ja siinä vähän kuunneltiin. Sellaisia pieniä muutoksia on matkan varrella saatu, mutta harva niistä kyllä meni läpi.
Presidentin toiveet näkyvät myös Mäntyniemen kuntosalissa, joka on suurempi kuin väliaikaismajoituksen aikainen.
– Jos jossain näkyy kädenjälki, niin kuntosalilla.
Presidenttipari pääsi vaikuttamaan myös taidevalinnoissa. Erityisen tärkeä osa remonttia oli suomalaisen nykytaiteen tuominen osaksi kokonaisuutta. 14 suomalaisen nykytaiteilijan teokset näkyvät rakennuksessa.
– Me halusimme jollain tavalla kunnioittaa suomalaista taidetta ja kulttuuria, Stubb sanoi.
Julkisella puolella on muun muassa Anna Retulaisen ja Osmo Rauhalan teoksia, ja yksityisellä puolella on esimerkiksi Klaus Haapaniemen seinämaalauksia.
– Teidän teoksenne ovat täällä pysyvästi toisin kuin me. On iso kunnia saada asua ja työskennellä tässä upeassa paikassa, presidentti kiitti taiteilijoita.
Avoimempia ovia
Stubb korosti, että kaikki kolme rakennusta – Presidentinlinna, Kultaranta ja Mäntyniemi – ovat kaikkien suomalaisten rakennuksia.
– Tulemme avaamaan ne yleisölle useammin kuin aikaisemmin, presidentti lupasi.