Vuonna 2025 voimaan tulleessa rakentamislaissa on ilmennyt tulkintaongelmia.
Laki vapautti alle 30-neliöiset rakennukset kuten pihasaunat ja talousrakennukset sekä alle 50 neliön katokset rakentamisluvasta. Toistaiseksi jokaisen kunnan rakennusvalvonta joutuu itse ratkaisemaan, miten lasketaan sellaisen piharakennuksen pinta-ala, johon kuuluu myös katettua terassia.
Kuntaliitto toivoo yhtenäistä tulkintaa
Kuntaliiton kyselyssä selvisi, että uudessa rakentamislaissa on kuntien mielestä tulkinnanvaraisuutta.
– Erityisesti luvanvaraisuuden raja on aiheuttanut hämmennystä, kertoo kehittämispäällikkö Paula Mäenpää Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.
Mäenpään mukaan monissa kunnissa on tulkittu, että luvanvaraisuudesta vapautettuun 29 neliön rakennukseen voisi rakentaa 49 neliön laajuisen katoksen ilman rakentamislupaa.
– Olen valitettavasti joutunut ohjaustyössäni sanomaan, että kunnissa täytyy vain tehdä rohkeasti ratkaisuja. Oikeusasteet arvioivat sitten, onko tehty tulkintavirheitä, Mäenpää harmittelee kiusallista tilannetta.
Hän on toivonut, että rakentajat valittaisivat lupakynnyksestä. Kuntaliiton tiedossa ei kuitenkaan ole vielä hallinto-oikeuden ratkaisuja, joten rakentajat ovat joko tyytyneet saamaansa luparatkaisuun tai muuttaneet suunnitelmiaan.
Mäenpään arvion mukaan voi kestää viisikin vuotta, että rakentamislain 42 pykälää tulkitaan kaikissa kunnissa samalla tavalla. Kaikkiaan rakentamislaki valmisteltiin Mäenpään mielestä niin nopeasti, että siihen jäi ”valuvikoja”.
Jo hyväksyttyyn lakiin tehtiin korjaussarja ennen lain voimaantuloa ja toinen muutospaketti on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Lupakynnyksen tarkentaminen ei sisälly muutoksiin.
Kantelu oikeuskanslerille ei selventänyt tilannetta
Kiteen rakennusvalvonnan lausunto rakentamisluvan tarpeellisuudesta saunahankkeessa johti kanteluun oikeuskanslerille pian uuden lain voimaantulon jälkeen.
Kantelun tekijä suunnitteli 24-neliöistä saunaa, johon hän halusi 12 neliötä katettua avointa terassia. Kaupungin vs. rakennustarkastaja katsoi lausunnossaan, että saman kattorakenteen alla oleva terassi lasketaan rakennuksen pinta-alaan. Näin 36-neliöinen sauna vaatisi rakentamisluvan.
Kantelu ei johtanut toimenpiteisiin. Apulaisoikeuskansleri toteaa, että uuden rakentamislain aikaista oikeuskäytäntöä kyseisen lakipykälän tulkinnasta ei vielä ole. Vastauksen mukaan rakennuksen koon laskentatapa ja arviointi kuuluu ensivaiheessa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Luparatkaisusta voi valittaa hallinto-oikeuteen, joka arvioi päätöksen lainmukaisuuden.
Kantelun vastauksessa todetaan, että kuntien rakennusvalvontaviranomaisten verkkosivustoilla on määritelty toisistaan poikkeavilla tavoilla rakennuksen kerrosala, pinta-ala ja kokonaisala.
Ympäristöministeriö myöntää epämääräisyyden
Rakentamisen säädökset kuuluvat ympäristöministeriölle, josta lainsäädäntöneuvos Mikko Koskela vastaa Ylen kysymyksiin.
Koskelan mukaan ei ole tarkkoja säännöksiä siitä, miten rakennuksen ja katoksen fyysinen liitos vaikuttaa arviointiin eli lasketaanko ne kokonaisuutena vai erikseen. Myöskään hallituksen esityksen perusteluissa asiaa ei ole avattu tarkemmin.
Koskelan mukaan asia kuuluu rakennusvalvontaviranomaisen tapauskohtaisesti arvioitavaksi.
Hän ei esitä virallista tulkintaa, mutta arvioi asiantuntijana, että liitos ei pääsääntöisesti estä rakentamista ilman lupaa.
– Pelkkä rakennuksen ja katoksen fyysinen liitos ei automaattisesti tee niistä yhtä rakennusta, vaan ne arvioidaan erikseen: rakennus rakennuksena ja katos katoksena. On ihan mahdollista rakentaa ilman rakentamislupaa samalla rakennuspaikalla alle 30 neliön rakennus, kuten pihasauna, varasto tai harrastetila, ja alle 50 neliön katos, esimerkiksi autokatos, Koskela sanoo.
Lainsäädäntöneuvoksen mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi poikkeustapauksissa päätyä harkinnassaan toiseen lopputulokseen.
Sen sijaan jos katos esimerkiksi suljetaan seinillä, se voi muuttua rakennukseksi.
Kiteellä jatketaan nykylinjauksella
Oikeuskanslerin vastauksen perusteella Kiteellä jatketaan linjausta, jonka mukaan hanke tarvitsee rakentamisluvan, jos rakennuksen ja katetun terassin yhteinen pinta-ala ylittää 30 neliötä.
– Laissa ei ole yksiselitteisesti määritelty rakennuksen ja katoksen yhdistelmän neliömäärää. On jokaisen rakennusvalvontaviranomaisen oman tulkinnan varassa, mikä hanke edellyttää rakentamisluvan hakemista ja mikä ei, Kiteen rakennustarkastaja Henri Asikainen perustelee.
Hän joutuu aiempaa enemmän perustelemaan rakentajille lupatarvetta. Kaupungin valmisteilla olevan uuden rakennusjärjestyksen tavoite on selventää asiaa rakentajille.
– Loppu on viranomaisharkintaa. Pyritään aina neuvottelemalla saavuttamaan yhteisymmärrys, Asikainen toteaa.
