TALLINNA Tallinnan Reaalikoulun biologian opettaja Kersti Veskimets pyyhältää hakemaan vierasta koulun ulko-ovelta. Korot kopisevat portaissa.
Hetkeä myöhemmin hän pyyhältää samaa vauhtia portaat ylös kolmanteen kerrokseen, hengästymättä.
73-vuotias Veskimets on yksi Viron eläkeläisistä, jotka ovat jatkaneet työntekoa, vaikka olisivat voineet jäädä eläkkeelle.
– Seuraava lukuvuosi on kuitenkin viimeiseni. Tietty osa opettajan työstä on erittäin vaikeaa: kaikki se, mikä jää luokkahuoneen ulkopuolelle, Veskimets kertoo.
Vaikka työ on muuten mukavaa, 38 oppilaan luokkien kokeiden korjaaminen ja arviointi ottaa voimille. Kersti Veskimets myöntää, ettei pysty enää keskittymään alati toistuviin kysymyksiin ja vastauksiin.
Suomeen verrattuna työssä jatkavien eläkeläisten osuus on Virossa lähes kaksinkertainen:
Eläkeiän koittaessa työssä jatkavien osuus on Virossa EU:n korkein. Viime vuosina se on kasvanut entisestään.
Kaikkiaan työssä käyviä eläkeläisiä on Virossa noin 160 000.
Varsinkin eläkeikään tulevat naiset jatkavat yhä useammin töitä. Kun työssäkäyvien naisten kokonaismäärä kasvoi vuonna 2024 noin 4 400:lla, heistä 57 prosenttia oli 65–74-vuotiaita.
Taloudelliset syyt painavat paljon
Kersti Veskimetsin ikäisten naisten eläkeikä on Virossa 63 vuotta. Tätä nykyä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Ensi vuodesta se alkaa nousta eliniänodotteen mukaan.
Veskimets olisi voinut nauttia eläkkeellä olemisesta jo kymmenen vuoden ajan. Työssä jatkamiseen vaikutti kaksi syytä.
Ensimmäiseksi syyksi Veskimets mainitsee henkiset virikkeet. Reaalikoulu on yksi Tallinnan arvostetuimmista kouluista, ja sillä on pitkät perinteet.
– Tunsin, että menettäisin kotiin jäädessäni niin paljon kauniita kokemuksia, Veskimets sanoo.
Virossa eläkeläisten työntekoon vaikuttavat kuitenkin vahvasti myös taloudelliset syyt.
Kersti Veskimets arvioi videolla opettajien toimeentuloa pelkän eläkkeen varassa:
Kun Kersti Veskimetsin eläkeikä koitti vuonna 2016, keskimääräinen vanhuuseläke oli 381 euroa. Tänä vuonna se nousi 860 euroon. Se on reilu kolmasosa suomalaisten keskimääräisestä eläkkeestä.
– Eläkeläisten elämä on niukkaa. Mutta me olemme neuvostomiehityksen kokenut sukupolvi, joka on oppinut pärjäämään, Veskimets sanoo.
– Moni iäkkäämpi nainen sanoo, että kaikki on hyvin, kun raha riittää ruokaan ja asunto on lämmin. Ehkä me olemme liian nöyriä.
Grafiikka näyttää, että virolaiseläkeläiset jatkavat työntekoa taloudellisista syistä paljon suomalaisia enemmän:
Terveydenhuolto ja opetus riippuvat eläkeläisistä
Virossa noin 20 prosenttia työtään tekevistä opettajista on eläkeikäisiä. Luonnontieteellisten aineiden opettajista eläkeikäisten määrä on merkittävästi korkeampi.
Koululaitos siis on vahvasti riippuvainen eläkeläisistä. Myös terveydenhuollossa eläkeikäisten osuus on suuri.
Työskentelevistä lääkäreistä eläkeikäisiä on noin 20 prosenttia, terveyskeskuslääkäreistä jopa neljännes.
Rakveren terveysasemalla vastaanottoa pitävä Kersti Veidrik täyttää heinäkuussa 75 vuotta. Hän naurahtaa, kun Yle kysyy, miksi hän on edelleen töissä.
– Piti oikein katsoa passia…
Hyvätuloisen lääkärin ei ole tarvinnut tehdä eläkeiässä töitä rahan tähden. Veidrikiä motivoi jäämään työelämään se, että Viron terveydenhuolto oli kymmenen vuotta sitten mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa.
Byrokratia uuvutti lopulta
– Tänne tuli paljon nuoria erikoistuvia lääkäreitä, maailmalta tuli paljon uutta tietoa. Samalla oli tarjolla EU-rahaa uuden terveyskeskuksen rakentamiseksi, Veidrik kuvailee.
– Tunsin, että työ puhuttelee minua ja olen oikeassa paikassa.
Nyt hän on kuitenkin tuntenut jo muutaman vuoden ajan, että on lähdön aika – vaikka nuoria lääkäreitä ei tulekaan alalle tarpeeksi.
Lopullisen eläköitymisen syyt ovat samankaltaiset kuin Kersti Veskimetsillä. Varsinaisen työn ohella on väsyttävän paljon byrokratiaa.
– Mieletön määrä hallinnollista tietoa, jolle en koe enää pärjääväni, Veidrik myöntää.
Videolla Kersti Veidrik kertoo, miksi hän ei ole lähtenyt monen muun virolaislääkärin tavoin töihin Suomeen: