Hauta-arkun päälle asetettavat havut leikattiin kotipihan kuusesta. Näin säästyi muutamia kymmeniä euroja.
Muistotilaisuutta ei järjestetty. Siihen ei ollut rahaa.
Näin kertoo oululainen Janne Aslak Räsänen, 48, jonka äiti kuoli yllättäen helmikuussa.
Hautajaisissa piti säästää kaikesta, sillä soitonopettajana ja muusikkona työskentelevän Räsäsen leipä ei ole leveä.
– Ystäväpariskunta lahjoitti mustikkapiirakan, kahvipaketin ja kauramaitopurkin, jotta saimme keitettyä kahvit kotitönössä hautajaisten jälkeen.
Läheisen kuolema voi laittaa pienituloisen talouden sekaisin.
Asiaa ei helpota se, että seurakunnat eri puolilla maata ovat nostaneet hautaukseen liittyviä maksuja.
Hallituksen leikkaukset vaikuttavat monella tapaa
Räsäsen vuositulot pyörivät hänen mukaansa noin 10 000 euron tietämillä. Osan menoistaan hän kattaa Kelan työmarkkina- ja asumistuella.
Hallituksen päättämät sosiaalietuuksien leikkaukset tekivät mittavan loven Räsäsen tukiin juuri ennen äidin kuolemaa.
– Niitä leikattiin muutaman satasen verran. Tuet ovat minulle elintärkeitä, että pystyn operoimaan millään lailla. Ei minulla ole mitään turvaverkkoa, Räsänen kertoo.
Aiemmin on uutisoitu, että hallituksen päätökset ovat leikanneet tuloja etenkin pienituloisilta. Asia selviää THL:n laajasta raportista. Sen mukaan monilla pienituloisimmista leikkaukset ovat syöneet yli 15 prosenttia tuloista.
Samaan aikaan kun hallitus on leikannut sosiaalietuuksia, se on kohdistanut säästötoimia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Hankalaksi kirkkoon kohdistuvat säästöt tekee se, että valtio on ulkoistanut hautaustoimen kirkon hoidettavaksi. Kun valtion rahoitusta leikataan, kirkolla on vähemmän rahaa hautaustoimen hoitamiseen ja paine hautaamiseen liittyvien maksujen korottamiseen kasvaa.
Kohoavat hautausmaksut taas voivat laittaa pienituloiset entistä ahtaammalle.
Kuolinpesän varallisuus vaikuttaa tukiin
Janne Aslak Räsänen on laskenut, että minimissäänkin hänen äitinsä hautaamis- ja perunkirjoituskuluihin menee yli 3 000 euroa.
Esimerkiksi pelkkä vainajan kuljetus Oulun yliopistollisesta sairaalasta Intiön hautausmaalle maksoi 300 euroa. Matkaa sairaalalta hautausmaalle on noin kaksi kilometriä.
Räsänen kertoo, että jopa hautakiven kaiverrusta jouduttiin miettimään rahan kautta:
Hyvinvointialueelta voi hakea hautausavustusta, mutta se on mahdollista vasta perunkirjoituksen jälkeen. Se myönnetään täydentävänä toimeentulotukena, kertoo Pohteen palvelualuejohtaja Susanna Lähde sähköpostitse.
Kyse on tarveharkintaisesta tuesta eli sen myöntämiseen vaikuttavat esimerkiksi kuolinpesän varat, velat ja vakuutukset.
– Perunkirjoitus on välttämätön osa arviointia, sillä ilman sitä ei voida tehdä luotettavaa tarveharkintaa. Tästä syystä päätös hautausavustuksesta voidaan tehdä vasta perunkirjoituksen jälkeen, Lähde kertoo sähköpostivastauksessaan.
Räsänen kuitenkin epäilee, ettei heidän kuolinpesänsä saa avustusta.
– Äidiltä jäi pieni tontti ja talo, joka on todennäköisesti purkukuntoinen, mutta siksi kuolinpesää ei katsota varattomaksi.
Räsänen kertoo, että samasta syystä myös oikeusaputoimistosta todettiin, että hän ei saa rahallista tukea hautauskulujen kattamiseen.
– Mutta näitä kuolinpesän varoja ei tietenkään pysty realisoimaan heti rahaksi.
Ystävien apu auttoi eteenpäin
Lopulta Räsänen päätyi avaamaan vaikeaa tilannettaan somessa. Sen myötä hänen ystävänsä riensivät avuksi.
– Ihmiset välittivät ja antoivat vähistä rahoistaan. En ole vielä ehtinyt äitini kuolemaa itkeä, mutta tätä minä itkin.
Räsänen kertoo, että ystäviensä tuella hän on pystynyt maksamaan ensimmäiset hautajaisiin liittyvät laskut. Lisää laskuja on kuitenkin vielä tulossa.
Läheisen menetyksen hetkellä raha-asioista stressaaminen on ollut kuormittavaa. Varsinkin kun äidin kuolema on nostanut pintaan monet käsittelemättä jääneet asiat.
– Työstän nyt kaiken ohella sitä sekavaa tunnetta. Äitini oli hankala nainen, mutta hän oli silti äitini. Tiedän, että hän rakasti minua kaikessa hankaluudessaankin.
Nyt Janne Aslak Räsänen haluaisi viimein päästä suremaan rauhassa: