Jalkapallon Veikkausliigan mukaan viranomaiset eivät tällä hetkellä puutu jalkapallo-otteluiden järjestyshäiriöihin samalla tavalla koko maassa.
Poliisi on ottanut tällä kaudella selvästi tiukemman linjan soihduttamiseen otteluissa. Se on ajanut Veikkausliiga-seurat tiukentamaan katsomokontrollia.
Veikkausliigasta kuitenkin todetaan, ettei viranomaisten toiminta ole yhtäläistä ympäri maata. Tämä on johtanut tällä kaudella yhteen seuratyöntekijöihin kohdistuvaan rikostutkintaankin.
Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa kertoo Ylelle sarjan ja sen seurojen panostavan turvajärjestelyihin selvästi takavuosia enemmän. Viranomaisten epäyhtenäinen toiminta vaikeuttaa kuitenkin hänen mukaansa turvallisuustyötä soihtujen suhteen.
– Viranomaistoiminta ei valitettavasti ole samanlaista koko maassa. Viranomaisten päätösten mukaan pitää kuitenkin toimia, toteaa Marjamaa.
– Pelisääntöjen pitää olla kaikille samat kentällä ja sen ulkopuolella. Yhdenmukaisuus selkeyttää toimintaa jokaiselle osapuolelle.
Taustalla Tukesin tiukempi linja
Soihtuja, ilotulitteita ja bängereitä on nähty suomalaisissakin urheilukatsomoissa jo 1990-luvulta alkaen. Jalkapallossa Veikkausliigassa kannattajakulttuuri on ollut näyttävässä kasvussa 2010-luvulta saakka, mikä on lisännyt myös pyrojen käyttöä arkipäiväiseksi.
Samaan aikaan soihtujen käyttö yleisötapahtumissa on Suomessa laitonta. Kannattajaslangin ”no pyro, no party” -moton mukaiset bileet ovat nyt entistä kovemman valvonnan alla.
Viranomaisten tiukentuneeseen suhtautumiseen taustalla on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kiristyneet linjaukset pyroihin liittyen, jotka se julkaisi toukokuun alussa poliisin ja pelastustoimen kanssa.
Ehdot yleisötapahtumien turvallisuudelle määrittelee jokaisella paikkakunnalla sen alueellinen poliisilaitos. Seurojen tehtävänä on tapahtumanjärjestäjänä toteuttaa niitä.
Palloliitto ja Veikkausliiga julkaisivat viime perjantaina konkreettisia toimenpiteitä, millä ne alkavat tiukentamaan ottelutapahtumien turvatoimia.
Turvatarkastuksia aletaan tehostamaan ja niiden ohjeistuksia tarkentamaan. Häiriökäyttäytyviä henkilöitä aiotaan jatkossa tunnistaa ja poistaa katsomosta aktiivisesti.
Ex-toimitusjohtaja ja turvapäällikkö tutkinnassa
Veikkausliigassa on tullut tällä kaudella kaksi erilaista esimerkkitapausta liittyen ottelujen keskeyttämiseen soihduttamisen vuoksi.
Aiemmin mainittu Lahden tilanne oli ensimmäinen.
Lahdessa kauden avausottelussa 18. huhtikuuta FC Lahden kannattajakatsomossa poltettiin useampia soihtuja. Peliä ei kuitenkaan keskeytetty.
Poliisi tiedotti heti otteluiltana, että se tutkii räjähderikosta, joka liittyy pelissä tapahtuneeseen soihdutukseen.
FC Lahden tuore toimitusjohtaja Markus Mujunen vahvisti myöhemmin Ilta-Sanomille, että tutkintapyynnön kohteina ovat vielä avausottelun aikaan seuran toimitusjohtajana ollut Juho-Matti Heikari ja turvallisuuspäällikkö Kimmo Härkönen.
Hämeen poliisin rikoskomisario Markku Vornanen kertoi IS:lle, että soihtujen polttamista tutkitaan räjähderikoksena. Sen lisäksi pelastusviranomaiset tekivät tutkintapyynnön pelastusrikkomuksesta ja kokoontumisrikkomuksesta.
– Tutkintapyyntö koskee ottelutapahtumaa ja järjestäjien toimintaa siellä, Vornanen kommentoi Ilta-Sanomille.
Mujunen kertoi kaksi viikkoa sitten Ylelle, että Lahdessa poliisi on toivonut, että seura tai sen turvallisuushenkilökunta keskeyttäisi ottelun tarvittaessa, ohi erotuomarin. Tämä on ollut Mujusen mukaan yllättävä suunta.
Turussa peliä ei olisi haluttu keskeyttää
Toinen esimerkki nähtiin Turussa 8. toukokuuta.
TPS–HJK-ottelu keskeytettiin 83. peliminuutilla yhden soihdun sytyttyä HJK:n vieraskannattajakatsomossa.
Tätä ennen HJK-kannattajat olivat soihduttaneet kerran aiemmin ottelussa. Silloin peli puhallettiin hetkeksi seis ja kenttäkuulutukset muistuttivat soihtujen käyttämisen laittomuudesta.
Päätöksen keskeytyksestä teki tuolloin lopulta TPS:n toimitusjohtaja Rasmus Holma.
– Loppuviimein se oli minun päätökseni. Mutta sekä turvalta että poliisilta tuli todella vahva suositus, kautta vihjaus, että pelkät kuulutukset eivät riitä, vaan jotenkin pitää reagoida, Holma kertoi myöhemmin Turun Sanomille.
Holma näki tilanteen myös niin, ettei ottelua olisi hänen mielestään ollut välttämätöntä tuolloin katkaista.
– Jos ottelu keskeytetään jokaisesta soihdusta, niin kannattajilla rupeaa olemaan aika iso valta pelin kulkuun. Ei siinä tuossa kohtaan ole mitään järkeä.
Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Marko Luotonen sanoo Ylelle, ettei poliisi ”suositellut” mitään vaihtoehtoa TPS:lle.
– Sen verran voin korjata, että poliisi ei suositellut mitään tässä asiassa. Poliisi vain kertoi vaihtoehdot, mitä erilaisista vaihtoehdoista voi seurata ja se oli järjestäjän ja sen turvallisuuspäällikön oma ratkaisu.
Luotosen mukaan yksittäiset soihdut eivät silti ole sellaisia, että poliisi lopettaisi tilaisuutta niiden vuoksi.
TPS:n Holma kuvaili TS:lle, etteivät Turussa poliisin määräykset ole olleet yhtä jyrkkiä kuin Lahdessa.
– Täällä peräänkuulutetaan järkeä, että saadaan ottelutapahtumat vietyä turvallisesti läpi.
Järjestäjän vastuu ainoa yhteinen nimittäjä
Helsingin, Hämeen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisilaitoksien edustajat kertovat Ylelle, ettei yhteistä sovittua valtakunnallista toimintamallia otteluiden keskeyttämiseen ole.
Kaikki poliisilaitokset painottavat järjestäjän vastuuta. Sisä-Suomen poliisi korostaa, että poliisi arvioi tapahtumien keskeyttämistä tapauskohtaisesti.
Sekä Hämeen poliisin ylikomisario Niina Haapanen että Helsingin poliisilaitoksen komisario Johanna Sinivuori nostavat esiin eri paikkakuntia koskevat toisistaan poikkeavat olosuhteet.
– Yhtä toimintamallia on erittäin hankala antaa. Ottelupaikkakuntien olosuhteet vaihtelevat suuresti, stadionit, yleisömäärät. Kärjistetysti sanoen, poliisi tulee apuun silloin kun järjestäjä ei enää pärjää, Sinivuori kommentoi Ylelle.
Poliisilaitokset toivovat Veikkausliigan ja sen seurojen tavoin julkista keskustelua asiasta.
– Keskustelua aiheesta käydään ja pitääkin käydä. Poliisin kanta on se, että yleisötilaisuuksissa on noudatettava lakia, mistä syystä linjaus on poliisin näkökulmasta varsin selvä. Keskustelua käydään viikoittain ja poliisin tilannekuva tämän asian suhteen on hyvä, Haapanen kertoo.
Vaihtoehto Norjasta?
Itse soihduttavan osapuolen, kannattajien osaa keskusteluissa ei ole avattu.
Palloliitto, Veikkausliiga ja sen seurat ovat ilmoittaneet käyvänsä jatkuvaa keskustelua kannattajien kanssa. Useat kannattajaryhmät ovat silti viime vuosien aikana ilmaisseet julkisesti tyytymättömyytensä yhteiseen julkiseen pyrokeskusteluun.
Kiristynyt kontrolli tuottaa kissa-hiiri-leikkiä.
Vaikka seurat ja poliisi ovat lisänneet valvontakeinoja metallinpaljastimien, droonien ja pyrokoirienkin muodossa, nähdään soihtuja jalkapallon pääsarjassa nyt enemmän kuin koskaan.
Yksi erillinen osapuoli, Veikkausliiga-pelaajat, ovat aiemmin kertoneet sallivansa lisää pyroja katsomoihin. Urheilulehdessä elokuussa 2025 julkaistussa pelaajakyselyssä 95:sta liigapelaajasta 62 prosenttia koki, että kannattajat käyttävät liian vähän pyroja. 31 prosenttia koki pyrojen määrän katsomossa sopivaksi, vain yksi prosentti liialliseksi.
Norjassa vastaavassa tilanteessa päädyttiin kokeilujen kautta erikoislupaan.
Norjassa testattiin useaan otteeseen valvottua ja luvallista soihduttelua pääsarja Eliteserieniä myöten. Viime vuonna oikeusministeriö antoi maan jalkapalloliitolle uuden poikkeusluvan pyrotekniikan lailliseen käyttöön. Tämän vuoden maaliskuussa se uusittiin ja se kattaa kaksi vuotta.
– Jalkapalloliitto, naisten ja miesten pääsarjat sekä kannattajat ovat olleet yksimielisiä tämän jatkamisesta. Tilastot osoittavat, että olemme pystyneet vähentämään vaarallista ja laitonta pyrotekniikan käyttöä. Tämä tarjoaa vahvempaa katsomoturvallisuutta, tarvittavaa ennustettavuutta ja paremman tunnelman Norjan katsomoihin, maan jalkapalloliiton puheenjohtaja Lise Klaveness kertoi NRK:lle.
Juttua muokattu 20.5.2026 klo 16.06: Korjattu juttuun komisario Marko Luotosen titteli. Aiemmin jutussa puhuttiin poliisihallituksen viestintäpäälliköstä, mutta kyseessä on toinen poliisissa työskentelevä samanniminen henkilö.