Asia, joka ennen SM-liigakauden alkua olisi kuulostanut melko utopistiselta, on nyt totisinta totta. Kouvolan KooKoo voi maanantai-iltana nostella Kanada-maljaa Sumulaakson kotihallissaan.
KooKoo kaatoi Tapparan lauantai-iltana Tampereella 2–1 ja johtaa finaalisarjaa voitoin 3–2. Suomen mestaruuteen vaaditaan neljä voittoa.
Hämmentävä finaalivuorokausi
Lauantain finaaliin Tampereella lähdettiin ainutlaatuisesta ja erikoisesta asetelmasta. Edellinen, liigahistorian pisin finaali oli päättynyt edellisyönä kello 00.29 Tapparan voittoon 4. jatkoerässä. Tampereella kiekko tippui jäähän 16,5 tuntia myöhemmin.
Lauantain ottelusta muodostui Yle Urheilun asiantuntijan Karri Rämön mielestä odotetunlainen.
– Oletin, että ammattilaisiahan pelaajat ovat ja pystyvät pelaamaan. Fokus oli selvästi yksinkertaisemmassa pelissä ja väsymys näkyi tietyissä valinnoissa.
Sitä entinen NHL-maalivahti Rämö ihasteli, miten maalivahdit loistivat jälleen, eikä rasitus näkynyt esimerkiksi liikenopeuksissa.
Se, että pudotuspeleissä ja vieläpä finaaleissa pelataan peräkkäisten päivien otteluita, on nostattanut railakastakin kritiikkiä. Etenkin Tappara-luotsi Rikard Grönborg oli äimänä.
– Grönborg voi varmaan kääntyä suoraan sinne seuran toimistolle ja kysyä, miksi pelataan peräkkäisinä päivinä. Kyllä seurat ovat päättäneet, että näin on hyvä ohjelma, Rämö heittää.
Otteluohjelmaan vaikuttaa moni asia, mutta seurat haluavat maksimoida myyntitulonsa, jolloin perjantai ja lauantai ovat halutuimmat pelipäivät.
Ideaalitilanteesta oltiin kuitenkin kaukana, mitä tulee pelin tasoon ja loukkaantumisriskeihin.
– Peli ei ollut hirveän fyysistä, kamppailutilanteet jäivät todella lyhyiksi ja todelliset täysivauhtiset luistelut olivat vähissä. Kuitenkin aika tasokkaan ottelun pystyivät pelaamaan, todellisia taistelijoita, Rämö tuumaa.
KooKoon sitkeys jaksaa hämmästyttää
KooKoon aloitus lauantain otteluun oli todella heikko. Rämön mukaan pelilliset valinnat olivat sitten sen mukaisia. KooKoo ei yrittänytkään pelata. Tappara pääsi myllyttämään, mutta tuloksetta.
KooKoo kuitenkin heräsi, alkoi pelata tiiviimmin ja sai nostettua riittävästi kamppailu- sekä luisteluvaadettaan.
Voiton jälkeen KooKoon pelaajat totesivat, että maratonottelun merkitystä on turha ylikorostaa, sillä näitä hetkiä varten he ovat treenanneet koko elämänsä.
Pelaajat sekä päävalmentaja Jouko Myrrä hehkuttivat kuitenkin ryhmänsä henkistä sietokykyä, yhtenäisyyttä ja sitkeyttä. Edes kultakypärä Ville Meskasen poissaolo ja hyökkäysketjujen myllääminen eivät suistaneet KooKoota raiteiltaan.
Sitkeys on yksi suurista syistä, miksi mestaruus on katkolla KooKoolle.
Viidessä finaalissa KooKoo on noussut kolmesti tappioasemasta – kahdesti voittoon sekä hyvin lähelle sitä jatkoerämaratonissa.
Kuten oikeastaan koko kauden, KooKoo on hyödyntänyt mahdollisuutensa vastustajiaan paremmin. Tätä Tapparan päävalmentaja Grönborg on voivotellut läpi finaalisarjan, kun hän on puhunut KooKoosta ”opportunistisena flow-joukkueena”.
KooKoo on sietänyt vaikeita jaksojaan. Iso tekijä on tietenkin sensaatiokautta pelaava maalivahti Eetu Randelin.
Jos Tappara olisi lauantaina saanut alun myllytyksestään maaleja aikaan, pelin kuva olisi voinut olla aivan erilainen.
– Siitä selviydyttyään KooKoo sai jalkoja alle, kaivoi jostain energiaa ja alkoi löytää omaa peliään. KooKoo pystyi sitten puolustamaan aggressiivisemmin, sai riistoja ja pystyi kääntämään peliä, Rämö perkaa.
Voitto-otteluissaan Tapparalta alkoi löytyä keinoja KooKoon tiiviin pakan murtamiseksi, mutta lauantaina johtoasemassa KooKoo oli jälleen loistava.
– He saivat Tapparan hyökkäykset katki nopeasti ja pääsivät muutamaan ylivoimahyökkäykseen, joista olisi pitänyt maalikin tehdä. Maanantaina Kouvolassa vastaavista pitää pystyä tekemään.
– KooKoo ei säntäile itseään turhaan pihalle. He ovat puolustaneet tosi hyvin koko finaalien ajan. Aina muutama paikka tulee väkisinkin vastustajalle, mutta ne Randelin on hoitanut.
Ylivoima on yksi tekijä, jossa KooKoolla on varaa parantaa (finaaleissa 1/11). Myös otteluiden lähdöissä on varaa kiristää, sillä Tappara on saanut niissä useammin kontrollin.
Vieläkö Tappara löytää tehonsa?
Tapparan tappioasema finaalisarjassa johtuu paljolti tehottomuudesta. Esimerkiksi maaliodottaman Tappara on hävinnyt vain avausfinaalissa, jonka KooKoo voitti 4–2.
Kahdessa voitto-ottelussaan Tapparan ykkösketju (Kristian Tanus, Oiva Keskinen, Kasper Simontaival) otti ratkaisuroolia ja lauantaina Joachim Blichfeld tälläsi upean ylivoimamaalin, mutta paljon on jäänyt piippuun.
Blichfeldin ylivoimamaalikin oli vasta Tapparan ensimmäinen finaalisarjassa (1/14).
Päävalmentaja Grönborg lateli tähtipelaajistaan suoraa puhetta lauantaina lehdistötilaisuudessa, eikä edes ensimmäistä kertaa. Grönborg ilmoitti, ettei pelejä yhdellä maalilla voiteta, vaan ykköstähtien on nostettava tasoaan.
Rämön mielestä Tapparan ylivoima on sikäli hyvää, että se pääsee alueelle mainiosti, saa rauhoitettua tilanteen ja luotua puolittaisia paikkoja. Osa Tapparan ylivoiman heikkoudesta on tietenkin KooKoon alivoiman hyvyyttä.
Tapparan pitäisi ylivoimalla kuitenkin tehdä enemmän töitä, Rämö vaatii. Kiekon liikuttelun ja ratkaisuiden pitäisi tapahtua nopeammin.
Sarjan kahdesta ensimmäisestä ottelusta Tapparan karvaus-, kamppailu- ja paineistuspelaaminen ovat parantuneet. Silti KooKoo on saanut liikaa vaarallisia vastaiskuja ylivoimaisena.
– Kyllä Tapparan pitäisi pystyä hyökkäämään viisikkona tiiviimmin tai fiksummin.
Hyökkäyspäässä tekeminen on ollut liian tehotonta, muutenkin kuin ylivoimalla.
– Tapparalla hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen pyörii tosi paljon kulmissa tai ulkopuolella. Haetaan koko ajan kaunista maalia. Nopeampi kiekon liikuttaminen voisi tuoda lisää variaatiota ja uhkaa.
– Tehokkuutta he kaipaavat. Lauantainakin ottelun alussa oli hyvät mahdollisuudet. Jos heidän paras kenttänsä on nelosketju, eihän se hirveän hyvältä näytä.
SM-liigan 6. finaali pelataan Kouvolassa maanantaina 11.5. klo 18.30 alkaen.