Pirkanmaalaisessa Pälkäneen kunnassa on asuinalue, joka on odottanut asukkaita jo vuosia.
Tiet, tienviitat, katuvalot ja muu kunnallistekniikka ovat valmiina. Vain talot ja asukkaat puuttuvat.
– Haluamme tänne uusia asukkaita – lapsiperheitä tai pariskuntia. Meillä on myös pienempää tonttia tarjolla, jos haluaa yksin tulla asumaan, Pälkäneen elinvoimajohtaja Sirkku Mäkelä kertoo.
Kostianvirran kyläksi nimetty alue on ollut tässä tilassa jo kahdeksan vuotta. Vasta nyt sinne rakennetaan ensimmäistä taloa.
Se nousee minitonttien alueelle, jonne voi rakentaa tavallista omakotitaloa pienempiä minitaloja.
Kylästä on myynnissä yhteensä 70 tonttia. Puolet on kunnan ja puolet yksityisten maanomistajien.
Jos tulijoita olisi, aluetta voitaisiin laajentaa ja tonttien määrää nostaa 200:aan. Toistaiseksi tulijoita ei ole juuri ollut.
Suunnittelu alkoi 15 vuotta sitten
Kostianvirran kylä sijaitsee lähellä valtatietä ja Pälkäneen keskustan palveluita. Vieressä kimmeltää Pälkänevesi. Tampereelle ja Hämeenlinnaan hurauttaa täältä noin puolessa tunnissa. Miksi tontit eivät mene kaupaksi?
Elinvoimajohtaja Sirkku Mäkelä ei osaa sanoa yksiselitteistä syytä. Hän arvioi, että korona-aika ja sen aiheuttamat talouskriisit vaikuttavat kaikkien kuntien tonttikauppaan.
– Jos katsotaan, miten tontteja kunnissa ylipäätään myydään, en tiedä, eroaako Pälkäne siinä muista samankaltaisista kunnista.
Elinvoimajohtaja Sirkku Mäkelä painottaa, että tonteista tulee kyselyjä, ja niitä käydään esittelemässä. Hän kertoo videolla, että aluetta markkinoidaan aktiivisesti:
Asuinaluetta alettiin suunnitella 15 vuotta sitten. Pälkäneen hallintojohtaja ja väliaikainen kunnanjohtaja Mikko Salmela sanoo, että maailmantilanne oli silloin erilainen.
– Pälkäneellä oli jopa pulaa pientalotonteista keskustan alueella. Päätökset, joita silloin on tehty, ovat mielestäni olleet siihen maailmanaikaan ihan hyviä ja perusteltuja.
Salmelan mukaan kaupungistuminen on sittemmin kiihtynyt. Vaikka Pirkanmaa on muuttovoittoalue, kasvu keskittyy Tampereelle ja sen ympäryskuntiin.
Asiantuntija: En muista vastaavaa
Kuntaliiton kehittämispäällikön Laura Suurjärven mukaan hitaasti rakentuvia asuinalueita on muissakin kunnissa. Hän ei silti äkkiseltään muista Pälkäneen kaltaista tapausta.
– Varsinkin laajoissa kaava-alueissa voi joskus mennä useita vuosia, että kaikki tontit saadaan rakentumaan. Pitkäksi aikaa täysin autioiksi jääneitä alueita ei tule mieleen, Suurjärvi kommentoi.
Kostianvirran kylän tonttien neliöhinta on kasvukeskuksiin verrattuna edullinen, keskimäärin 20 euroa.
Pälkäne ei ole tehnyt hintoihin pysyviä alennuksia, mutta kauppaa on yritetty vauhdittaa lyhyillä kampanjoilla.
Vuosi sitten kunta myi kaikkia tonttejaan 70 prosentin alennuksella. Tuolloin Kostianvirran kylästä varattiin kaksi tonttia, joista ensimmäisessä nyt siis rakennetaan.
Vaikuttaako vajoavan rivitalon tapaus?
Autio asuinalue on suosittua ulkoilumaastoa. Pälkäneläinen Seija Lukula ulkoilee siellä päivittäin koiriensa kanssa.
Lukula toivoo, että alueelle rakennettaisiin taloja mahdollisimman pian. Hän arvioi, että kunnan saama kielteinen huomio voi vaikuttaa tonttien menekkiin.
– Pälkäneellä on huono maine. Kun kerrot ihmisille, että olet Pälkäneeltä, vastaus on: ai sieltä vajoavan rivitalon kunnasta?
Vajoavassa rivitalossa on kyse tapauksesta, jossa kuusi pälkäneläistä vanhusta menetti omaisuutensa, kun heidän rivitalonsa vajosi ja muuttui asumiskelvottomaksi 30 vuotta rakentamisen jälkeen. Pälkäneen kunta kiisti alusta asti korvausvelvollisuutensa.
Hallintojohtaja ja väliaikainen kunnanjohtaja Mikko Salmela ei usko, että rivitalon tuoma julkisuus vaikuttaa tonttikauppaan.
– Tämänkaltaiset tapaukset ovat ikäviä kaikille osapuolille, ja ne saavat näkyvyyttä mediassa. Näkisin kuitenkin, että asuinpaikan valinnassa painavat enemmän kokonaisuus, kuten sijainti, palvelut ja alueen hintataso.
Työryhmä miettii elävöittämistä
Asuinalueen perustaminen maksoi kunnalle kolme miljoonaa euroa. Kulut juoksevat alueen hoidosta ja valaistuksesta.
Pälkäneellä on herännyt halu saada alueelle enemmän elämää. Valtuustoaloitteen innoittamana on perustettu työryhmä, joka miettii ratkaisuja aution kylän elävöittämiseksi.
Työryhmä on ideoinut esimerkiksi puiden ja auringonkukkien istuttamista sekä viljelypalstojen vuokraamista.
Ykköstavoitteena on yhä saada alueelle koteja ja asukkaita, vakuuttaa hallintojohtaja ja väliaikainen kunnanjohtaja Mikko Salmela.
– Kannustan ihmisiä ennakkoluulottomasti miettimään sitä, olisiko Tampereen ja sen kehyskuntien ulkopuolella myös hyviä vaihtoehtoja.