Maanantai-iltana Kouvolassa pelataan jääkiekko-ottelu, joka voi päättyä yhteen kaikkien aikojen sensaatiomaisimmista Suomen mestaruuksista.
Ainakin sillä mittapuulla, että vain Sport ja Jukurit ilmoittivat ennen kauden alkua pienemmän pelaajabudjetin kuin KooKoon 2 miljoonaa euroa. Mestaruus olisi marraskuussa 1965 perustetun kouvolalaisseuran ensimmäinen.
Ennen kauden alkua KooKoo ei lukeutunut ennakkospekulaatioissa millään tapaa mitali-, saati mestariehdokkaaksi.
Nyt KooKoo johtaa SM-liigan finaalisarjaa voitoin 3–2, joten mestaruus on katkolla. Vastassa on monin verroin suurempi, rikkaampi ja menestyneempi seura, Tampereen Tappara.
Mestarit muistetaan
Seurahistorian ensimmäinen mestaruus on katkolla. KooKoon puheenjohtaja Pulla Peltola, miltäs se kuulostaa?
Alkuun Peltola naurahtaa.
– Ei mennä asioiden edelle. Ennemmin sanoisin, että jo pelkästään finaaleissa pelaaminen on kokonaisuudessaan huippusuoritus.
– Eniten olen nauttinut jopa siitä, miten muut jääkiekon seuraajat ympäri Suomen lähettelevät viestejä ja onnittelevat menestyksestä. Jopa tv-kommentaattorit puhuvat hyvää Kouvolasta sekä KooKoon pelitavasta ja -tyylistä.
Peltola viittaa siihen, kuinka Kouvolaa ja KooKoota on tavattu julkisuudessa vähätellä.
Aamulehdessä Peltola jo linjaili, että KooKoossa ollaan valtakunnan median kanssa vähän eri mieltä siitä, miten iso sensaatio KooKoon menestys on.
KooKoo on kerännyt viidenneksi eniten runkosarjapisteitä kaudesta 2019–2020 lähtien. Seurassa on tehty resursseihin nähden todella pitkäjänteistä, tarkkaa ja tehokasta urheilutyötä.
– Muutamat toimittajat ovat kirjoittaneet kouvolalaisittain ikävässä valossa, että KooKoo on ollut hajuton ja mauton. Kaupunkia on verrattu harmaaksi tai joksikin muuksi. On puhuttu, että joukkue on koottu jämäpelaajista ja hylkiöistä.
– Minä ymmärtäisin niin, että täytyy olla huippupelaajia ja huippujoukkue, jos se kerta pystyy kilpailemaan mestaruudesta.
Joka tapauksessa KooKoon joukkue on koottu pelaajista, joista moni jäi aiemmin ilman roolia tai sopimusta muissa liigaseuroissa. KooKoossa he ovat nyt pelanneet elämänsä kauden.
Peltola korostaa KooKoon urheilujohtajien sekä jo Jouko Myrrää edeltäneiden päävalmentajien, Jussi Ahokkaan ja Olli Salon, työtä.
– Meillä on ollut hyvää jatkumoa, joukkue on pysynyt suhteellisen hyvin kasassa ja uusi valmentaja on päässyt jatkamaan edellisen työtä.
Urheilujohtaja vaihtui viime kesänä, kun Antti Tuomenoksa korvasi Jarno Kultasen. Vielä nykyinen joukkue on pitkälti Kultasen kasaama.
– Pitkäjänteisesti, määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti on keskitytty tietynlaisiin asioihin. Puhutaan ehkä sellaisista pehmeistä ja yhteisöllisistä arvoista. Panostettu urheilullisuuteen ja joukkuehenkeen, Peltola luettelee.
Peltola kuitenkin lisää, ettei hän jakele neuvoja valmennukselle. Hallitus luo raamit, toimitusjohtaja sekä myyntiväki hoitavat oman ruutunsa ja urheilupuoli omansa.
Peltolan mielestä on riittämiin varoittavia esimerkkejä, kun roolit organisaation sisällä risteävät ja ihmiset puuttuvat vääriin asioihin.
Aiemmin keväällä Kouvola oli paljon otsikoissa alueelle pudonneen droonin takia, mutta nyt KooKoo on tarjonnut suurta riemua.
Mikä olisi KooKoon mestaruuden merkitys koko kaupungille?
– Henkilökohtaisesti minulle ja suurimmalle osalle kouvolalaisia jo finaalipaikka on ollut voitto. Mutta mestarit muistetaan, kun käydään puhumaan valtakunnallisella tasolla ja aivan varmana sen jälkeen KooKoosta aletaan kirjoittaa ihan eri tavalla.
Kassakin kilisee
Peltola on luonnollisesti iloinen, miten KooKoo on nyt näkynyt Kouvolassa. Esimerkiksi työpaikoilla on pukeuduttu oranssimustiin ja on jaettu kuvia somessa.
– Kuntalaiset on saatu aktivoitettua ja toritapahtumissa on ollut väkeä. Se on ollut yksi iso tavoite jo alun perin.
Kouvolan loppuunmyyty (5 250) jäähalli on nitissyt liitoksistaan finaalien aikana.
Peltola tosin myöntää, että kevät on tarjonnut arvokasta oppia, miten tällaiset mahdollisuudet voisi hyödyntää entistä paremmin markkinointi- ja näkyvyyspuolella.
– Halli on myyty loppuun, mutta jos se vaatii aina menestystä, ollaan vähän heikoilla.
Tapparan kotiotteluissa on riittänyt tyhjiä paikkoja finaaleissakin. Tampereella areena on toki isompi, mutta niin on väestöpohjakin.
Peltola pohtii, että Tampereella jalkapallo ja pesäpallon nousu vaikuttavat kilpailutilanteeseen. Osansa on Suomen taloudellisella tilanteella.
– Kaikki haluaisivat hallinsa täyteen, mutta se ei välttämättä onnistu, vaikka lipun hintaa laskisi.
KooKoon liikevaihto on noussut neljä vuotta peräkkäin. Se ylitti viime kaudella ensi kertaa 7 miljoonan euron rajan, mutta tappiota tuli reilut 200 000 euroa. Sitä edellisellä tilikaudella tappio oli 780 000 euroa.
Tätä ennen, vuosina 2021–23, KooKoo teki vahvat, voitolliset tulokset.
Kuinka iso merkitys tällä hienolla keväällä on seuralle taloudellisesti?
– Kun olemme olleet jalat maassa eli realistisia, olemme pyrkineet pysymään budjetissa, joka on laadittu runkosarjaan. Kaikki pelit sen jälkeen voisivat olla plussaa.
– Pelicans-, SaiPa- ja Tappara-sarjat tuovat totta kai rahaa kassaan. Ei tiedetä vielä summia, mutta tästä on huomattavasti helpompi jatkaa. Ei se mitään pelasta, koska olimme jo vakaalla pohjalla, mutta merkitystä tällä on.
Peltolan mukaan rahoja ei laiteta kalliisiin pelaajiin. Ensi kauden suunnitelmia on luotu vuodenvaihteesta lähtien, kun sarjajärjestelmä loppuvuodesta selvisi.
Maaliskuussa KooKoo avasi suunnatun osakeannin. Peltola kertoi tuolloin, että yhtiö tarvitsee ensi kaudella 500 000 euroa lisää liikevaihtoa.
KooKoolla on käynyt tuurikin. Kassa kilisi erityisesti perjantai-iltana, kun 4. finaalista muodostui SM-liigahistorian pisin finaali, joka ratkesi vasta puolen yön jälkeen lauantain puolella.
Se oli puheenjohtajallekin erikoinen kokemus.
– Sanotaan näin, että liian pitkä, Peltola nauraa.