Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) selvittää, pitäisikö Suomeen säätää samanlainen koulupakko kuin Ruotsissa.
Selvityksessä kotikouluista on pöydällä myös muita vaihtoehtoja, kuten valvonnan parantaminen.
– Jo nyt on syytä pohtia, olisiko kotiopetus mahdollista keskeyttää.
Ruotsissa on käytössä malli, jossa oppilaalla on velvollisuus osallistua koulun tiloissa annettavaan opetukseen.
Suomessa on oppivelvollisuus mutta ei koulupakkoa. Vanhemmat voivat ilmoittaa koska tahansa, että lapsi siirtyy kotikouluun.
Ylen selvityksen mukaan vuosikausia kestänyt riita kotikoulusta oli yksi syy pohjanmaalaisen Karfin suurperheen katoamiseen. Vanhemmat halusivat estää lasten huostaanoton ja joutumisen kunnalliseen kouluun.
Viranomaiset olivat huolissaan vanhempien antamasta kotiopetuksesta. Perheestä oli tehty lastensuojeluilmoituksia, jotka koskivat opetusta ja epäiltyä lasten eristämistä ulkomaailmasta.
Arvomaailma ei riitä syyksi opettaa kotona
Adlercreutz arvioi, että Karfien tapauksessa kyseessä on ääriesimerkki. Hän pohtii, voiko kotikoulu olla subjektiivinen oikeus kuten esimerkiksi päivähoito.
– Pitääkö vaan ilmoittamalla voida sanoa, että lapset jäävät kotiin, vai pitääkö kotiopetuksella olla kriteereitä? Ei voi pitää vahvana perusteluna, ettei peruskoulu vastaa omaa arvomaailmaa.
Adlercreutz on aiemmin kommentoinut, että hän pitää koulupakkoa ennenaikaisena ratkaisuna Suomessa ja kannattaa valvonnan tehostamista.
– Nykyinen järjestelmä herättää paljon kysymyksiä. Ensimmäinen on valvonnan selkeyttäminen. Monissa kunnissa on valvojaopettaja, mutta ei kaikissa. Valvonnan säännöllisyys ja metodit vaihtelevat suuresti, hän sanoo.
Helsingin Sanomien maaliskuussa tekemän kyselyn mukaan koulupakkoa kannattavat eduskuntapuolueista vain vihreät ja vasemmistoliitto.
Suojelupoliisi on ehdottanut koulupakkoa, koska kotiopetus voi altistaa lapsia uskonnolliselle tai ideologiselle radikalisoitumiselle. Supon mukaan Suomeen on perustettu ääriuskovaisia kotikouluja, jotka toimivat ilman perusopetuslupaa ja voivat olla turvallisuusriski.
Haitallisten ilmiöiden vuoksi kotiopetus on kielletty useissa Euroopan maissa, muun muassa Saksassa ja Hollannissa.
Supon mukaan esimerkiksi Ahvenanmaalle on muuttanut Ruotsista useita perheitä antamaan kotiopetusta, joka on äärioikeistolaista.
– Tästä syystä on kaiken kaikkiaan syytä olla aika tarkka, kun myöntää koululupia eri yhteisöille, Adlercreutz sanoo.
Karfien kotikunnan Pedersören koulutoimenjohtaja toivoo Ylen jutussa lakimuutosta, jotta kunnilla olisi keinoja keskeyttää kotiopetus, jos se ei ole lapsen edun mukaista.
Lapsen oikeus oppia menee kaiken edelle
Kotikouluissa opiskelee Suomessa noin tuhat lasta. Määrä on kolminkertaistunut kuudessa vuodessa, vaikka koulun aloittavien ikäluokka on pienentynyt.
– En voi pitää tätä hyvänä kehityksenä. Se ei ole lapsen edun mukaista. Meillä pitää olla varmuus, että kotikoulussa lapsi saavuttaa tarvittavat tiedot ja taidot, Adlercreutz sanoo.
Hän arvioi, että taustalla on yhteiskunnan polarisaatio eli jakautuminen ääripäihin.
– Se hiipii koulumaailmaan ja on omiaan omiaan lisäämään ajatusta, että ideologisista tai uskonnollisista syistä pitäisi saada omat lapsensa pois koulusta. Sitä ei voi pitää kestävänä.
Muokkaus: Juttuun lisätty kello 17.14 lause kotiopetuksen keskeyttämisestä.