Sotkamon Jymyn Roope Korhonen, 45, aloitti uransa 27:nnen Superpesis-kautensa komeasti, sillä hänestä tuli sunnuntaina Superpesis-historian ensimmäinen 1 700 juoksua runkosarjassa lyönyt pelaaja. Uransa tähän kauteen lopettava lyöjäjokeri rikkoi rajapyykin vieraspelissä Alajärvellä heti kauden ensimmäisellä lyöntivuorollaan.
– Onhan se tietysti aika huikea tai hirveäkin määrä loppujen lopuksi, Korhonen kommentoi saavutustaan.
– Tässä kun on vuosi vuodelta menty ja pikkuhiljaa kiivetty sitä kohti, se on tullut luonnollisella tavalla, eikä se siinä mielessä niin hirveältä tunnu. Mutta ehkä joskus myöhemmin, kun sen laittaa perspektiiviin ja miettii, mitä kaikkea on tullut tehtyä, niin onhan se iso määrä, hän jatkaa.
Poikkeuksellinen pelaaja
Korhonen iski kauden avauksessaan yhteensä kolme juoksua, joten kokonaismäärä on nyt 1 702.
Yle Urheilun asiantuntija Sami-Petteri Kivimäen mukaan lukema kertoo sekä Korhosen pitkästä urasta että tämän poikkeuksellisuudesta kotiuttajana, lyöjänä ja ratkaisijana.
– Todella kunnioitettava lukema on kasassa, Kivimäki sanoo.
Saavutuksen arvoa nostaa osaltaan se, että Korhonen on pelannut yli puolet urastaan yhdeksikössä. Numerolla pelaavilla tilanteiden määrä jää pienemmäksi kuin jokerilyöjillä.
Koko uransa Sotkamossa pelannut Korhonen arvelee, että lukema voisi olla nyt pitkälle yli 2 000, mikäli hän olisi pelannut koko uransa kotiuttajajokerina.
Kivimäki nostaa esiin, että Sotkamon Jymyn pelityylissä Korhonen on päässyt ratkaisupaikkoihin myös yhdeksikössä.
– Kun hän alkoi kunnolla vakiinnuttaa paikkaansa kokoonpanossa, kyllä hän on aika keskeinen kotiuttaja ollut myös silloin. Yritysmäärät ovat varmaan olleet ihan kilpailukykyiset jo numerollakin, Kivimäki sanoo.
Tukiverkosto on mahdollistanut
Uransa merkityksellisintä juoksua Korhonen joutuu hetken pohtimaan.
– Nostetaan esille se, kun nousin Jere Dahlströmin ohi lyöjätilastossa kaikkien aikojen piikkipaikalle. Se oli historiallinen ja tunteikas hetki, josta ehkä joskus olin ajatellut, että tuleeko sitä ikinä saavutettua, Korhonen muistelee elokuuta 2023.
14-kertainen Suomen mestari näkee tuloksenteon taustalla etenkin hyvän fyysisen kuntonsa ja monipuolisuutensa lyöjänä. Kolmen lapsen isä antaa kiitosta myös tukiverkostolleen, joka mahdollistaa urheilun.
– Ilman heidän apuaan ei tämäkään olisi ollut mahdollista.
Sami-Petteri Kivimäki pitää avaintekijöinä Korhosen pitkää uraa ilman suuria loukkaantumisia, suurta vastuuta ja ratkaisuhalukkuutta.
– Varmasti pesäpalloihmiset ja vähän lajin ulkopuolinenkin väki tietävät Roope Korhosen syvimmän vahvuuden eli kyvyn ja halun ratkaista pelejä.
Asettaa riman muille
Uransa varrella Korhonen on saavuttanut rajapyykin jos toisenkin ensimmäisenä historiassa. Työ uranuurtajana maistuu sotkamolaiselle.
– Jos koko lajin historiassa saavuttaa ensimmäisenä tällaisia rajapyykkejä, niin jäähän se ainakin jollakin tavalla historiankirjoihin ja ihmisten mieleen. Nyt olen itse tässä tienraivaajan roolissa ja asetan takana tulijoille riman – mihin se sitten loppujen lopuksi asettuukaan. Sitähän ne muut rupeavat sitten tavoittelemaan, Korhonen toteaa.
Toistaiseksi Korhonen saa olla 1 700 lyödyn juoksun kerhossa aivan yksin. Kakkospaikkaa pitävä Jere Dahlström löi muutama vuosi sitten päättyneellä Superpesis-urallaan yhteensä 1 504 juoksua (51+1 453).
Korhosen lähimmät haastajat ovat Manse PP:n 36-vuotias Jukka-Pekka Vainionpää (58+1 376=1 434) ja Hyvinkään Tahkon 37-vuotias Juha Niemi (60+1 347=1 407).
Nuoremmista pelaajista asiantuntija Sami-Petteri Kivimäki nostaa esiin 25-vuotiaan Perttu Ruuskan. Manse PP:n lyöjäjokerilla on tällä hetkellä kasassa 713 juoksua (39+674).
– Jos hän pelaisi yhtä pitkän uran kuin Roope Korhonen, olisiko siellä mahdollisuuksia? Tämä on spekulaatiota, ja voi olla, että jää ikuisiksi ajoiksikin historiaan, Kivimäki pohtii Korhosen saavutusta.
Yle näyttää kuukausittain kaksi Superpesis-ottelua sekä sarjojen ratkeamiset aina 3. finaaleista eteenpäin.