Kittilän Levillä sijaitseva Utsuvaara tunnetaan hulppeista huviloistaan.
Osassa aluetta on voimassa kaava, jossa rakennusten ulkoverhoilun on pakko olla kelopintainen. Tämä hidastaa osaltaan tonttien rakentamista, sillä kelo on kallista ja sitä on vaikea saada.
Kittilän rakennustarkastaja Mauri Kenttälä kertoo, että kelokaava-alueilla on tällä hetkellä vapaana 16 tonttia.
– Jos ostaa kelotontin, niin kelovaatimuksen tietää. On meille esitetty kaiken maailman maalisävyjä ynnä muuta, mutta eivät ne näytä kelolta, Kenttälä kertoo.
Toisilla alueilla vaatimuksia on muutettu
Joillain alueilla Kittilän kunnanhallitus on päätöksillään muuttanut julkisivumateriaalivaatimuksia, kun kelorakentaminen on osoittautunut liian haasteelliseksi.
Utsuvaaraan halutaan kuitenkin keloa ainakin sellaisiin kortteleihin, joissa keloa on jo entuudestaan.
– Sitä on vaikea muuttaa muuksi. Erillä pintamateriaalilla tehdyt mökit hyppäisivät silmään, Kenttälä perustelee.
Uusia rakennustekniikoita kehitetään
Venäjän tuonnin pysähtyminen ja kotimaisen kelon saatavuusvaikeudet ovat pakottaneet rakentajat kehittämään uusia tekniikoita.
Kittiläläinen pitkän linjan rakennusyrittäjä Timo Helppikangas kertoo, että kelorakentaminen on muuttunut radikaalisti viime vuosina. Aiemmin Lappiin rakennettiin kelomökkejä isosta, Venäjältä tuodusta kelosta.
Nyt tilanne on toinen. Jos keloa jostain saadaan, se on yleensä pienikokoista. Ohuen kelon lämpöarvo on huonompi kuin paksun.
– Nyt mökkeihin tehdään kelosta pinnoite, Helppikangas kertoo.
Rakennukseen tehdään ensin lämmin puurunko, jossa on villaeristys ja tuulensuojalevy pinnassa. Levy pinnoitetaan puolitetulla kelolla.
Samaan rakennukseen saatetaan yhdistellä erilaisia tekniikoita. Joku seinistä voi olla veistettyä umpikeloa, kun toisessa on vain kelopinnoitus.
Suurin tekninen haaste on kahden erilaisen rakenteen yhdistäminen. Kelorakenne painuu ajan myötä, mutta moderni puurunko pysyy jäykkänä.
Painumisen myötä esimerkiksi rakennuksen katonrajaan voi tulla rakoja.
Kelon hinta on tuplaantunut
Helppikangas on työskennellyt Levin alueella yli 30 vuotta. Hän näkee, että tulevaisuudessa kelo on yhä enemmän vain koristepinnoite.
Ensimmäiset kelorakennukset Helppikangas veisti umpikelosta 1990-luvun loppupuolella. Toden teolla hän alkoi rakentaa kelohuviloita parikymmentä vuotta sitten.
– Sanoisin karkeasti, että kelon hinta on kuudessa vuodessa kolminkertaistunut, Helppikangas arvioi.
Hän uskoo, että tilanne saattaa kuitenkin helpottua, jos Venäjän raja avautuu.