Astrid Swan hymähtää.
– Niin, minun piti jo kuolla.
Muusikko-kirjailija-tutkija Astrid Swan on tottunut puhumaan julkisuudessa parantumattomasta rintasyövästään.
Swan voi tällä hetkellä hyvin. Hän tekee tutkimustyön ohessa uutta musiikkia.
– Elämääni levinneen syövän kanssa kuuluvat jatkuvat syöpähoidot. Niillä pyritään estämään taudin eteneminen.
Viime vuodet hän on tutkinut kuolevan surua.
Syksyllä alkaa Swanin uusi kolmivuotinen tutkimus. Senkin aihe on omakohtainen: hämmästyttävän elämän elänyt kuuluisa turkulainen muusikkopari, viulisti Kerttu Wanne (1905–1963) ja pianisti Astrid Joutseno (1899–1962).
Astrid Swanin oikea sukunimi on Joutseno. Täyskaima Astrid Joutseno oli Swanin isoisotäti.
– Nimivalinta oli vanhemmaltani vinkki, että teillä on yhteys, mutta ei Astridista juurikaan suvussani puhuttu. Minustakin tuli sitten muusikko, ja isoisotäti alkoi kiinnostaa, kun nimi ja työt jatkuvat tässä sukulinjassa.
Kerttu Wanteen ja Astrid Joutsenon ihmeellisestä elämästä kerrotaan Elävän historian uusimmassa jaksossa.
Kansikuvajuttuja, huippudiplomaattivierailuja ja lesborakkautta
Turkulaiset Kerttu Wanne ja Astrid Joutseno olivat aikansa superjulkkiksia.
He asuivat Berliinissä ja Pariisissa ja tekivät vuosikymmenten ajan lukuisia konserttikiertueita ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.
Duo soitti merkittävissä tilaisuuksissa, kuten New Yorkin maailmannäyttelyssä, ja tutustui korkea-arvoisiin henkilöihin. Esimerkiksi Kansainliiton pääsihteeri Joseph Avenol vieraili parin kesämökillä Rymättylässä.
Wanne ja Joutseno olivat pariskunta. Suhde oli yleisesti tiedetty asia, josta ei puhuttu. Homoseksuaaliset teot olivat Suomessa vuoteen 1971 asti rikos.
– Lehtijutuissa kuvattiin hyvinkin tarkasti parin yhteistä kotia. Kerrottiin, että kesämökillä Astrid laittaa hyvää ruokaa ja Kerttu kalastaa ja että he tykkäävät hengailla alasti. Ei kuitenkaan kirjoitettu suoraan, että he ovat pariskunta, Astrid Swan kertoo.
Kerttu Wanteesta kirjoitettiin valtavasti. Hänen kasvonsa koristivat lehtien kansia ja mainoksia. ”Uskolliseksi säestäjäksi” kutsuttu puoliso Astrid Joutseno oli Kertun haastatteluissa myös usein äänessä.
– He olivat niin iloisia, äänekkäitä ja erikoisia, että isäni vähän pelkäsi heitä lapsena. Heillä oli kilpikonnia ja he kutsuivat vihanneksia ”legyymeiksi”, koska olivat asuneet vuosia Ranskassa.
”Vähemmistö taiteilijoista oli vasemmistolaisia”
Voisi luulla, että seksuaalivähemmistöön kuulunut taiteilijapari olisi kritisoinut Suomessa 1930-luvulla nousevaa äärioikeistolaisuutta. Wanne ja Joutseno eivät ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
He esiintyivät esimerkiksi puolifasistisen Akateemisen Karjala-Seuran tilaisuudessa ja soittivat natsisympatioistaan tunnetun tuttavansa, säveltäjä Heikki Klemetin musiikkia.
Muusikkopari jopa suunnitteli jatkosodan aikana konserttikiertuetta natsi-Saksaan.
– Kyllä heidän täytyi tietää, mitä siellä tapahtui. Lehdissä seurattiin Saksaa tarkkaan, eivätkä juutalaisten tuhoamisleirit olleet jatkosodan loppupuolella enää mikään salaisuus, historioitsija Pekka Valtonen valottaa.
Wanne ja Joutseno eivät arkistojen perusteella vaikuta olleen kiinnostuneita vasemmiston kulttuuripiireistä. Kuva 1930–40-lukujen taiteilijoiden vasemmistolaisuudesta onkin liioiteltu, sanoo Pekka Valtonen.
Valtaosa taiteilijoista oli maltillisesti kansallismielisiä.
– Vähemmistö oli vasemmistolaisia. Ääriaineksista riisuttu kansallismielisyys oli Suomessa ajan valtavirtaa, ja valtaosa taiteilijoistakin oli maltillisesti kansallismielisiä. Eli he sävelsivät, maalasivat tai kirjoittivat kansallisista aiheista, vaikka eivät tunnustaneetkaan äärikansallista uhoa.
Maailman tapahtumien seuraaminen jäi harjoittelun jalkoihin
Kerttu Wanteen ja Astrid Joutsenon päiväkirjat ja henkilökohtaiset kirjeet ovat kadonneet. Heidän poliittisista mielipiteistään ei tarkasti tiedetä.
Oikeiston tapahtumien lisäksi pariskunta esiintyi myös työväestölle. Sota-aikana he keräsivät sodan uhreille paljon rahaa hyväntekeväisyyskonserteilla.
Astrid Swan on ehtinyt käydä vasta osan Wanteen ja Joutsenon laajasta jäämistöstä läpi. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että pari oli äärikansallismielinen.
Todennäköisempää on, että he olivat epäpoliittisia ja pyrkivät vain esiintymään kaikkialla, missä sai. Julkisten kannanottojen välttely saattoi olla lesboparille myös suojautumiskeino.
– Esiintyminen huipputasolla vaatii joka päivä paljon harjoittelua. Siinä on voinut politiikan seuraaminen ja muu ympäröivä maailma jäädä etäämmälle. Konservatiivisia he kyllä olivat.
Katso arkistofilmi Kerttu Wanteen ja Astrid Joutsenon kiertueelta Amerikasta.
Suvut vaikenivat, homoseksuaalisuus vaikea pala?
Astrid Joutseno kuoli ilmeisesti sydänsairauteen vuonna 1962.
Kahdeksan kuukautta myöhemmin surun murtama Kerttu Wanne teki itsemurhan pariskunnan rakennuttamassa taiteilijakodissa Raisiossa. Hän oli 57-vuotias.
Jos ei ole patsaita ja plakaatteja, niin hyvin nopeasti me unohdumme kuoltuamme.
Astrid Swan
Rakastettu, kansainvälisesti tunnettu julkkispari unohdettiin nopeasti.
Se johtui Astrid Swanin mukaan ainakin sukupuolesta, homoseksuaalisuudesta ja sukujen vaikenemisesta.
– Jos ei ole ketään sukulaista tai läheistä pitämässä nimeä muistissa eikä mitään patsaita ja plakaatteja, niin hyvin nopeasti me unohdumme kuoltuamme.
Yle Areenassa voi kuunnella Kerttu Wanteen ja Astrid Joutsenon esityksiä.
Yle on taltioinut kantanauhoille lukuisten unohdettujen suomalaisten säveltäjänaisten musiikkia. Wanteen ja muiden naisten sävellyksiä löytyy Areenan Soivasta arkistosta.
Jos tiede ja historia kiinnostavat sinua, tilaa Yle Tieteen ja Historian uutiskirje sähköpostiisi.