98-vuotias Pekka Raudaskoski istuu kotonaan Rovaniemellä rakkaassa nojatuolissaan, katse on terävä. Hän on hieman harmissaan, kun eduskunnan kyselytunti keskeytyy haastattelun vuoksi.
Nykyiset hallituksen säästöt sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta tulevat entisellä kuntoutusylilääkärillä jo yöuniin painajaisina.
– Nämä toilaukset, joita tapahtuu Suomen terveydenhuoltopalveluissa, tulevat aika raskaina ajatuksina, Raudaskoski kertoo.
Raudaskoski on nähnyt elämänsä aikana suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan nousun. Hän pääsi myös toteuttamaan sitä omalla työurallaan Lapin keskussairaalan kuntoutusylilääkärinä.
Nyt hän näkee, kuinka se puretaan pala palalta ja yhteiskunta epätasa-arvoistuu.
Aiemmin tänä keväänä Pekka Raudaskoski otti sosiaalisessa mediassa kantaa nykyisiin terveydenhuollon ja sosiaaliturvan heikennyksiin. Hänen päivitystään on jaettu Facebookissa yli 4 000 kertaa.
1960-luvulla Suomessa ryhdyttiin rakentamaan sosiaaliturvan perusteita ja sairasvakuutuslakia. Raudaskoski oli vielä tuolloin nuori lääkäri.
– Rakennettiin järjestelmä, jossa sairaus ei romahduta koko perhettä, hän toteaa sosiaalisen median päivityksessään.
Samaan aikaan Suomessa alettiin puhua laaja-alaisesta terveydenhuollosta, johon kuului tärkeänä osana ilmainen kuntoutus.
”Lapsen ei tarvitse mennä kerjuulle, vanhuus ei ole almuista kiinni ja työttömyys ei tarkoita nälkää.”
Pekka Raudaskosken Facebook-julkaisu
Kahden viime vuoden aikana nykyinen hallitus on heikentänyt sosiaaliturvaa muun muassa indeksikorotusten jäädyttämisellä.
Hyvinvointialueet ovat puolestaan säästökuurilla hallituksen tiukan talouspolitiikan vuoksi. Perusterveydenhuollossa on karsittu vuodepaikkoja, erikoissairaanhoitoa keskitetty ja ikäihmisten kuntoutuspalveluja vähennetty.
Säästöt ja leikkaukset saavat paljon nähneen Pekka Raudaskosken surulliseksi.
– Niitä joskus hyväksi todettuja malleja ollaan nyt romuttamassa.
”Olen kokenut, millainen on yhteiskunta ilman turvaverkkoa.”
Pekka Raudaskosken Facebook-julkaisu
Pekka Raudaskoski ei elänyt lapsuuttaan ”kultalusikka suussa”. Kotitalo jouduttiin pakkohuutokauppaamaan pula-aikana 1930-luvulla, kun hän oli alle viisivuotias. Isä elätti monilapsisen perheen muonamiehenä.
– Se tarkoitti elämää, jossa palkka ei ollut rahaa, vaan ruokaa, hän kirjoittaa sosiaalisen median tilillään.
Työpäivät kestivät auringonnoususta auringonlaskuun. Isä sairastui ja perheen toimeentulo sekä ruoka loppuivat. Turvasatamaa ei ollut.
– Muistan ajan, jolloin työttömyys oli sitä, että kuljettiin kylästä kylään etsimässä ruokaa. Näin myös perheitä, joiden lapsia annettiin huutolaisiksi, kertoo Pekka Raudaskoski.
Hän oli pula-ajan lapsi.
”Apu ei tullut järjestelmältä, vaan muilta köyhiltä.”
Pekka Raudaskosken Facebook-julkaisu
Nykyiset terveydenhuollon muutokset ja sosiaaliturvan heikennykset saavat lähes satavuotiaan entisen kuntoutusylilääkärin katseen vakavaksi.
Huolenaiheena on ikäihmisten kuntoutus ja terveydenhuolto.
Vastikään apulaisoikeusasiamies totesi, että esimerkiksi korona-aikana ikäihmisiä syrjivä käytäntö saattoi johtaa jopa kuolemiin.
– Ei tarvita mitään valheryöppyä, että meillä on kaikki hyvin tai palveluita on jopa parannettu, lohkaisee Pekka Raudaskoski.
Entinen kuntoutusylilääkäri Pekka Raudaskoski on pyrkinyt Lapin hyvinvointialueella iäkkäiden ihmisten laitoskuntoutukseen. Apuna on ollut tytär, omaishoitaja Petra Raudaskoski.
Lääkäri kirjoitti Pekka Raudaskoskelle kuntoutusta varten virallisen lääkärinlausunnon. Tytär kuitenkin yllättyi ottaessaan yhteyttä Kelaan.
– Kela olikin lakkauttanut kuntoutuksen, joka on tarkoitettu ikääntyneille monisairaille. Sitä ei ole enää olemassa, ihmettelee Petra Raudaskoski.
Lopulta Kela tarjosi Raudaskoskelle yli 65-vuotiaiden kuntoutuspalveluja. Omaishoitaja Petra Raudaskosken mielestä se ei ollut sopivaa kuntoutusta lähes satavuotiaalle isälle.
Samoin ajattelee Pekka Raudaskoski.
– Se on masentavaa. Minä olen 98-vuotias ja pitäisi sitten olla yli 65-vuotiaiden kuntoutuksessa, hymähtää Raudaskoski.
100-vuotiaan kuntoutus on ylläpitävää ja räätälöity hauraalle keholle. Yli 65-vuotiaan kuntoutus on fyysisesti kuormittavampaa, ja tavoitteena voi olla esimerkiksi lihasvoiman lisääminen.
”Pidin kiinni siitä periaatteesta, että jokaisella on oikeus kuntoutukseen silloin, kun sitä tarvitsee.”
Pekka Raudaskosken Facebook-julkaisu
Sivustaseuraajan rooli on vaikeaa entiselle kuntoutusylilääkärille. Palvelut, joiden eteen on aikoinaan taisteltu, romutetaan parhaillaan.
– Tämä kaikki lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, se on totuus tänä päivänä, sivaltaa Pekka Raudaskoski.