Seinäjoen kouluissa puhutaan 39:ää äidinkieltä – suurin ryhmä ukrainankielisiä

Vieraskielisten oppilaiden määrä on Seinäjoen kouluissa kasvanut viime vuodet tasaisesti. Eniten vieraskielisiä oppilaita on kantakaupungin alueella.

Kuvassa on koululuokka, jossa oppilaat istuvat pulpeteissa ja katsovat luokan etuosan videotaulua seinällä.
Seinäjoella vieraskielisistä oppilaista suurin ryhmä ovat ukrainalaiset. Kuvituskuva. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Seinäjoen perusopetuksessa opiskelee tällä hetkellä 520 vieraskielistä oppilasta, jotka puhuvat äidinkielenään 39:ää kieltä. Vieraskielisten oppilaiden määrä on ollut viime vuodet kasvanut tasaisesti.

Eniten vieraskielisiä on kantakaupungin alueella, kertoo perusopetusjohtaja Marika Ojala.

Seinäjoen suurin vieraskielinen oppilasryhmä on ukrainaa äidinkielenään puhuvat oppilaat.

– Toiseksi puhutuin on sinhalan kieli. Arabiaa puhutaan, venäjää, turkkia, jorubaa, kurdia ja kaikenlaista, Ojala luettelee.

Ojala huomauttaa, että 39 äidinkieltä ei todennäköisesti edes täysin kuvaa todellisuutta. Monella saattaa suomi olla niin vahva, ettei oman äidinkielen ilmoittamista ole koettu tarpeelliseksi.

Oman äidinkielen opetus kolmella kielellä

Tänä lukuvuonna Seinäjoella on järjestetty perusopetusta täydentävää oman äidinkielen opetusta ukrainan, sinhalan ja arabian kielillä. Perusopetusta tarjotaan ainoastaan suomen kielellä, ja lisäksi kaksikielistä opetusta on englanniksi.

Vieraskielisille järjestetään tarvittaessa erilaisia tukitoimia suomi toisena kielenä -opetuksesta valmistavaan opetukseen ja tukiopetukseen.

Ukrainan sodan alettua Seinäjoelle saapui ukrainalaisia siinä määrin, että opetuksenjärjestäjän resurssit olivat hetkellisesti koetuksella.

– Meillä oli tuolloin poikkeuksellisen paljon oppilaita valmistavassa opetuksessa. Sen jälkeen määrä on tasaantunut, mutta pidemmän ajan trendi on kasvamaan päin, Ojala toteaa.

Tulevaisuuden resurssitarvetta on mahdoton ennustaa. Maailman kriisit näkyvät nopeasti kouluissa.

– Tietty perustaso pitää resurssia olla koko ajan. Samalla on oltava suunnitelmat valmiina, jos tarve hetkellisesti kasvaa.

Oppimistuloksissa ei eroja

Oppimistuloksissa ei ole havaittu eroja sen mukaan, onko koulussa paljon vieraskielisiä vai ei.

– Niissä kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, ei ole sen huonommat tai paremmat oppimistulokset kuin muissakaan kouluissa, Ojala summaa.

Kielihaasteiden huomioiminen opetuksessa voi olla suuri apu myös suomea äidinkielenään puhuville oppilaille.

– Moni oppilas hyötyy, että opetus on selkokielistä. Siitä hyötyvät myös oppilaat, joilla on oppimisen haasteita muusta syystä kuin kielestä, Ojala sanoo.