Äijät duumaijah, gu suappuat suojatah kägöintäilöis. Yhtelläh se ei ole täyzi tozi.
Tovelližuos kägöintäidy voit suaja äijiä muan tazuo korgiembalpäi, kai piän korgevuol.
Nečidä dieluo on sellitetty ezimerkikse talvel jullatus Lauri Kylmäzen ekolougien alan pro gradu -ruavos.
Ruaduo luadijes Kylmänen astui valgies flanielikombinezonas pitkin Oulun Hietasuaren da Hailuvvon muastoloi, kus tutkitusti on äijy taigakägöintäidy.
Niilöi tartui Kylmäzen kombinezonah kai 160 santimetrin korgevuol.
– Olen kuulluh, gu kägöintäidy voibi olla korgielgi, ga iče en ole muga korgiel niilöi enne vastannuh, sanou Kylmänen.
Sen sijah gradututkimukses ei dogadittu, gu borreliibakteriedu kandajat kägöintäit oldas eri korgevuol, migu net kägöintäit, kudamil sidä bakteriedu ei ole.
Aijembis tutkimuksis yhtelläh on nähty, gu tavvintuojat voijah vaikuttua kägöintäilöin ičenviendäh da borreliedu kandajat voidas tartuo muidu korgiembalpäi.
Gradun ohjuaju, yliopisto-opastai Veli-Matti Pakanen sanou, gu häi iče on nähnyh Hailuvvos kägöintäidy äijiä piädy korgiembal tazol, kaksiezen metrin korgevuol.
Tuulihouzut ollah džinsoi parembat
Veli-Matti Pakazele tutut ollah enimite taigakägöintäit, niidy on äijy Pohjas-Suomes. Suvizembas Suomes kägöintäit ollah tavan mugah puutäilöi. Pakanen uskou, gu sežo puutäit oletellah mugaže korgiel, kuigi taigakägöintäit.
Kägöintäidy tartuu kazvilližuos, ezimerkikse nuoris puuloin vezois da kui heiny-, mugai puuvardizis kazviloispäi. Ollou kazvilližus madal, ei ni kägöintäit voija sit nosta ylen korgiele.
– Niidy voibi tulla sežo puunrungospäi. Kerran Hailuvvos iččeni kädeh puutui kolme kägöintäidy puunrungospäi, sanou Pakanen.
Pakazen mugah ezimerkikse varzil voibi puaksuh olla äijy kägöintäidy, sendäh gu sežo hirvielätit kulletah troppazii pitkin.
Sendäh gu kägöintäidy voit suaja kai kaksiezen metrin korgevuolpäi, maksau niilöis vardoijakseh kaikkineh.
Pakazen mugah sellitäkseh maksau libeipindahizih sobih, kudamih kägöintäit ei kabjieh tartuta – ezimerkikse džinsoih net tartutah ylen kebjieh.
Suappuat hänen mugah pidäy panna jalgah vältämättäh.
Kägöintäilöin aigu zavedinnuhes ylen aijoi
Tavan mugah pahin kägöintäilöin aigu on oraskuun keskivälis vaste algavumas.
Tänä vuon yhtelläh lumet sulettih äijiä aijemba, sendäh ezimerkikse Oulun čural kägöintäidy ei vältämättäh ni ole muga äijiä.
– Kägöintäit ollah jo löytty ižändän, sanou Pakanen.