Saamelaisten kotiseutualueella keskustellaan siitä, miten eri saamen kielten tulisi näkyä tienviitoissa ja paikannimikilvissä.
Nykyisen säännöksen mukaan tienviittoihin mahtuu vain kaksi kieltä: yksi alueella puhuttu saamen kieli ja suomen kieli. Inarin kunnassa kuitenkin puhutaan laajalti jopa kolmea saamen kieltä.
Mikä kieli tienviittoihin silloin valitaan?
Esimerkiksi Nellimin kylä Itä-Inarissa on osa inarinsaamelaisten kotiseutua, mutta kylä kuuluu myös kolttasaamelaisten hallintoalueeseen. Kolttien kyläkokous lausui, että tienviittojen tuli olla kolttasaamelaisten asuinalueilla koltansaameksi. Siitä heräsi keskustelu toisen saamen kielen syrjäyttämisestä.
Kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroffin mukaan on turhauttavaa, kun kaksi uhanalaista saamen kieltä laitetaan taistelemaan tilasta keskenään.
– Ne paikkakunnat, jossa kolttasaamelaisia asuu, tulisi olla tietysti koltansaameksi. Nellim on meidän molempien kieliryhmien kylä, ja silloin molemmille kielille tulisi olla tilaa, sanoo Feodoroff.
Feodoroffin mielestä Saamenmaan kylteissä pitäisi voida käyttää useampaa saamen kieltä.
– Jos päätetään, että vain kaksi kieltä hyväksytään, sitten niiden on oltava koltan- ja inarinsaamen kielet, Feodoroff sanoo.
Saamelaiskäräjät vaatii neuvotteluita
Väylävirasto on keväällä pyytänyt saamelaiskäräjiltä näkemyksiä tieliikenteen viitoituksen kielivalintoihin.
Saamelaiskäräjät keräsi kyselyllä Inarin kunnan saamelaisilta näkemyksiä siitä, mitä saamen kieltä käytetään niissä merkeissä, joissa voidaan käyttää vain yhtä kieltä, ja mikä olisi saamen kielten järjestys niissä liikennemerkeissä, joissa voidaan käyttää useampaa saamen kieltä.
Asia selkeästi kosketti monia saamenkielisiä vastaajia, kertoo saamelaiskäräjien kielineuvoston varapuheenjohtaja Leena Niittyvuopio-Jämsä. Hän näkee, että Väylävirasto jätti saamelaiskäräjät vaikeaan tilanteeseen.
– On todella kurja lähtökohta, jos kielineuvostossa joutuisimme päättämään ja äänestämään, mitä saamen kieltä käytetään kussakin liikennemerkissä. Emme päättäneet asiasta lopulta mitään, sillä meillä ei ole asiassa tarvittavaa mandaattia. Olemme vaatineet Väylävirastolta neuvotteluita, kertoo Niittyvuopio-Jämsä.
Kielineuvosto harmitteli, että Väyläviraston tienviittoihin liittyvät ehdot on määritelty suomalaisesta näkökulmasta.
– Mielestämme ei ole saamelaiskulttuurille ominaista, että pienet saamen kielet joutuisivat taistelemaan toisiaan vastaan ja omasta tilastaan. Täytyy myös kysyä, miksi suomen kielen tulisi olla kylteissä, pohtii Niittyvuopio-Jämsä.
Monikieliset kyltit ovat tuttuja jo rajan toiselta puolelta: Norjan saamelaisalueella monilla paikkakunnilla on käytössään kylttejä, joissa kaikki alueen kielet ovat nähtävillä.
Neidenissä otettiin kesällä 2025 ensimmäistä kertaa käyttöön koltansaamenkieliset kyltit. Sen lisäksi kyltissä on pohjoissaamen-, kveenin- ja norjankieliset paikannimet.
– Tällaisen asian voisi nostaa esiin myös neuvotteluissa. Norjassa joissain paikoissa ei ole kuin saamenkielisiä kylttejä käytössä, pohtii Niittyvuopio-Jämsä.
Paikannimikilvet voisivat olla useammalla kielellä
Väyläviraston asiantuntija Tuomas Österman ymmärtää saamelaisten huolen. Saamen kielen asema liikennemerkeissä perustuu valtioneuvoston vanhaan asetukseen.
– On harmillista, että se on kirjoitettu niin, että on ikään kuin unohdettu Suomessa puhutut saamen kielet, kertoo Österman.
Väylävirasto erottaa paikannimikilvet ja varsinaiset tienviitat keskenään: Paikkakunnat voidaan tarpeen mukaan merkitä kyltteihin useammallakin saamen kielellä. Varsinaisissa tienviitoissa, joilla osoitetaan tietä, ei voida käyttää kuin kahta kieltä.
– Merkkejä on haastavaa lukea, jos niissä on useampi kieli käytössä, perustelee Österman.
Saamelaiskäräjät ja Väylävirasto neuvottelevat asiasta myöhemmin tulevaisuudessa. Österman painottaa, että Väylävirasto on valmis kehittämään kilpien monikielisyyttä.
– Mikään ei ole vielä kiveen hakattua. Haluamme kysyä saamelaisilta, mikä kieli olisi missäkin paikassa hyvä ja miten tekstit kirjoitetaan saamen kielillä oikein. Emme halua tehdä virheitä vain ymmärtämättömyyttämme, sanoo Österman.