Euroviisut järjestetään Itävallan Wienissä 10.–16.5. Viisujen finaali on lauantaina 16.5. Yle näyttää viisut TV1:ssä ja Yle Areenassa sekä seuraa viisuja Yle-sovelluksessa ja yle.fissä. Euroviisusivulta löydät kaikki viisuihin liittyvät sisällöt.
Eurooppa on herännyt kevääseen Euroviisujen myötä jo 70 vuoden ajan.
Nykyään Euroviisujen ympärillä käy kova kuhina koko vuoden kierron ajan. Ehkä siksi tuntuu siltä, että viime vuoden jännitysnäytelmästä on jo ikuisuus.
Ensimmäiset Euroviisut eli Eurovision laulukilpailut järjestettiin Sveitsin Luganossa vuonna 1956. Tilaisuus oli vaatimaton. Kilpailun voittaja, isäntämaata Sveitsiä edustanut Lys Assia totesi tapahtumapaikkana toimineen Teatro Kursalin muistuttaneen lähinnä navettaa.
Kilpailun nimi sentään oli komea: Grand Prix Eurovision de la chanson Européenne. Ensimmäisissä viisuissa oli mukana seitsemän maata, muttei vielä yhtään Pohjoismaata. Maat lähettivät kilpailuun kaksi laulua.
Suuren orkesterin huumaa ja iltapukujen säihkettä
Eurooppalaiset yleisradioyhtiöt tavoittelivat perustamallaan laulukilpailulla uutta yhtenäisyyttä toisen maailmansodan runtelemalle mantereelle. Samalla haluttiin tuoda esille eri maiden omaleimaista kulttuuria.
Kilpailuestradilla laulajia säesti orkesteri, jota johti kulloisenkin maan oma kapellimestari. Euroviisuihin perehtynyt toimittaja Anna Muurinen kertoo, että kapellimestari otti esityksestä taiteellisen vastuun.
– Kutsuvierasyleisö istui katsomossa iltapuvuissaan ja smokeissaan. Lipun saaneet olivat etuoikeutettuja, Muurinen toteaa.
Suomi lähtee Euroviisuihin
Suomessa uusi laulukilpailu herätti valtavasti huomiota. Suomalaiset iskelmälaulajat levyttivät kilpailuun osallistuneita kappaleita ja niistä tuli tunnettuja täälläkin.
Ranskan kieli korostui Euroviisuissa 1960-luvulla. Useiden maiden edustajat lauloivat ranskaksi ja ranskaa käytettiin televisiolähetyksissä.
Suomi ja muut Pohjoismaat arvelivat saavansa heikompia pisteitä, kun esiintyivät omilla kielillään. Pohdittiin jopa, pitäisikö perustaa oma pohjoismainen laulukilpailu.
Uudelle vuosikymmenelle siirryttiin ilman viisuja
Äänestyssekoilut alkoivat kisassa jo varhain. Vuonna 1969 voittajaksi ylsi neljä maata tasapistein. Tästä syystä 1970-luku alkoi viisuboikotilla. Pohjoismaat ja Portugali jättivät kisan väliin, protestiksi.
Israel hyväksyttiin ensimmäisen kerran mukaan Eurovision laulukilpailuun vuonna 1973, koska maan yleisradioyhtiö on EBUn eli Euroopan yleisradioliiton jäsen. Sittemmin Israel on toiminut kilpailun merkittävänä rahoittajana.
Jo 1973 Israelin läsnäolo oli turvallisuusriski. Palestiinalaisjärjestö Musta syyskuu oli uhannut sabotoida Luxemburgissa järjestettäviä kisoja.
Suomen valtti vuoden -73 kisoissa oli säihkyvä ja kielitaitoinen Marion Rung. Tuloksena oli Suomen paras sijoitus siihen mennessä.
Euroviisuista tuli 70-luvun aikana osa suomalaista iskelmäkulttuuria. Monista karsintaan osallistuneista biiseistä tuli hittejä kotimaassa.
Käännösiskelmiäkin levytettiin vielä tuolloin ahkerasti ja viisuvoittajat soivat suomenkielisinä versioina Ylen Sävelradiossa.
Vuonna 1976 Alankomaiden Haagissa yritettiin huumorilla. Fredin & ystävien kappale Pump pump ja Aira Samulinin vitsikäs koreografia pyllypumpseineen ei vakuuttanut raatia.
Oman koukkunsa viisuihin teki Suomen osallistuminen Neuvostoliiton leiriin kuuluvien sosialististen maiden Interviisuihin. Suomi osallistui sekä Interviisuihin että Euroviisuihin viisi kertaa vuosien 1966–1980 välillä.
– Suomi osallistui ihan pokkana molempiin, kumarsimme kumpaankin suuntaan, nauraa Anna Muurinen.
Artistit nousevat framille
Euroviisut olivat suurten estradien juhlaa ja orkesterit pysyivät mukana 1990-luvun lopulle. Näin siitä huolimatta, että jo 1970-luvulla monien maiden edustajat olivat bändejä tai sen tapaisia kokoonpanoja.
Abban voiton jälkeen viisut eivät olleet enää entisensä.
Anna Muurisen mukaan Ruotsista huokui jo 70-luvulla musiikillinen itsetunto. Ruotsalaiset osasivat heittäytyä ajan henkeen.
Abba pomppasi esiin iskelmälaulajien virrasta, sillä sen musiikki oli oikeasti nuorten suosimaa poprockia, bändin ulkoasua myöten.
Muurisen mukaan tv-lähetysten tekniikka piti pitkään viisuesiintyjiä otteessaan. Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin nöpöttää kiinni mikrofonin varressa. Abba repäisi irti kaiken, minkä sen aikainen tekniikka salli.
Turhautumisen vuosikymmen – Suomi Euroviisuissa 1980-luvulla
Seuraavalla vuosikymmenellä Suomi koki euroviisuareenoilla monta pohjakosketusta.
Kojo voitti Suomen karsinnan rauhan aatetta hehkuvalla kappaleellaan Nuku pommiin. Se oli Wigwam-yhtyeen keulakuvana tunnetun Jim Pembroken säveltämä ja Juice Leskisen sanoittama.
Anna Muurisen mielestä 80-luku oli silti Euroviisujen kulta-aikaa.
– Mieleen tulevat vaikkapa Ruotsia edustaneet ja edelleen länsinaapurissa huippusuositut Carola Häggkvist ja Tomas Ledin. Israelia edusti vuonna 1983 Ofra Haza ja Italiaa vuonna 1984 edelleen esiintyvät Romina Power ja Al Bano, Muurinen muistelee.
Vielä ei ollut laitteita, joista katsoa videoita ja äänitteetkin tulivat markkinoille hitaasti. Viisubiisejä kuunneltiin kaseteilta, joissa kappaleen usein tulkitsi joku muu kuin alkuperäinen artisti.
Välikauden tasaiset vuodet
Euroviisujen maailmaan kuuluvat kriisit ja hässäkät. Välillä on kiistelty pisteidenlaskusta ja välillä kriiseilty siitä, etteivät viisut kiinnosta tarpeeksi varteenotettavia artisteja.
Pompöösit konserttisalit ja niiden etäinen tunnelma ei enää jaksanut kiinnostaa suurta yleisöä 1990-luvulle tultaessa. Irlanti voitti kisat kyllästyttävän monta kertaa.
Suomella oli kovaa yritystä ja hyviä artisteja, mutta jokin ajankohtaisuus puuttui.
Euroviisujen ilopilkku oli 1990-luvulla yhä näkyvämmin esiin tullut homokulttuuri. Sateenkaariväki heittäytyi glamouriin ja sai lopulta myös oman voittajansa 90-luvun lopulla.
Yllättäen Euroviisujen ensimmäinen transsukupuolinen voittaja tuli Israelista. Dana International valloitti tuomariston ja yleisön vuonna 1998.
Puhelinäänestys otettiin käyttöön Euroviisuissa – aluksi kangerrellen – 1990-luvun lopulla.
Areenamittakaavan lasershowt veivät uudelle vuosituhannelle
Omalla rahalla lipun ostanut yleisö pääsi Euroviisujen katsomoon vasta vuonna 2000. Paikka oli Globen-areena Tukholmassa. Kisat oli tuonut ruotsiin Charlotte Nilsson kappaleellaan Take me to your heaven.
Viisujen tunnelma muuttui kertaheitolla. Liput liehuivat, yleisö ei ollut enää iltapuvuissa vaan bling-bling-asuissa tai verkkareissa.
Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Vihdoin myös kulttuuritapahtumassa sai huutaa ja kannustaa omaa suosikkiaan voittoon.
Suomelle 2000-luku oli hyvä, toihan se meille ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan voiton.
– Mr. Lordi ollut vain hirviö. Tomi Putaansuun valloittava persoona puski läpi kaikessa, mitä hän viisuissa teki, Muurinen hehkuttaa.
Pari päivää Lordin voiton jälkeen Helsingin Kauppatorille kerääntyi juhlimaan yli 90 000 ihmistä.
Lordin voitolla oli Suomelle kauaskantoiset vaikutukset. Usko siihen, että voimme voittaa oli herätetty.
Lisäksi Suomi sai omat kisat järjestettäväkseen vuonna 2007.
Viisujen koko oli kasvanut kasvamistaan, kun mukaan oli tullut maita entisen itäblokin piiristä. Helsingin kisoihin oli ilmoittautunut 42 maata ja 24 niistä pääsi mukaan finaaliin.
2000-luvulla tekniikka kehittyi ja 2010-luvulle tultaessa nähtiin jo huikeita virtuaalilavastuksia sekä valojen ja taustatanssijoiden tykitystä. Orkesterit olivat poistuneet kisoista ja artistisuus pääsi esiin. Osalla maista oli tekniikka hallussa paremmin kuin muilla.
Vuonna 2015 Australia tuli mukaan Euroviisuihin kilpailun 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Aluksi järjestely tehtiin vain vuodeksi, mutta Australia on kisassa mukana edelleen.
Korona koettelee, Venäjä saa kenkää
2020-luku alkoi dramaattisesti. Euroviisut peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.
Aika pian koronapandemian jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maa suljettiin pois Euroviisuista. Vuonna 2022 Ukrainan Kalush Orchestra voitti ylivoimaisella ääntenenemmistöllä Euroviisut Italian Torinossa.
Suomen Euroviisukarsinnan tilalle oli tullut jo vuonna 2012 UMK eli Uuden musiikin kilpailu. Sen avulla haluttiin vähentää levy-yhtiöiden valtaa karsinnoissa ja etsiä uusia suomalaisia artisteja ja biisintekijöitä.
UMK löysi uomansa ja tiensä viisukansan suosioon 2020-luvulla. Nyt kilpailuun lähetetään kiinnostavia biisiehdokkaita ja uusia valovoimaisia esiintyjiä.
Saimme jo uudelleen lipaista voittoakin, mutta nielaisimme ennen kuin se tipahti. Lopputulema oli hopeasija Liverpoolissa Isossa-Britanniassa.
Voittajaksi ylsi seitsemännen kerran Ruotsi ja Loreen kappaleellaan Tattoo.
Käärijä-ilmiötä ei kuitenkaan voi unohtaa. Kielitoimisto hyväksyi sanan käärijänvihreä ja koko Suomi hoilasi Cha cha cha melkein koko vuoden 2023.
2025 Suomi odotti kaksoisvoittoa. Oma ehdokkaamme oli rohkea Erika Vikman ja Ruotsin edustajaksi oli valittu suomalainen huumoriyhtye KAJ. Molemmat pärjäsivät hyvin, mutta voitto jäi saamatta.
Tänä vuonna UMK26-lähetys tavoitti yli 2,5 miljoonaa suomalaista. Ääniä annettiin lähes puoli miljoonaa kappaletta.
Jutussa on käytetty lähteenä Asko Murtomäen teosta Finland 12 points! Suomen Euroviisut ja viisutietäjä Anna Muurisen haastattelua.
Korjaus 13.5. klo 19.46: Käärijän video on Euroviisuista eikä UMK:sta.
Korjaus: 20.5. klo 12.11: Jugoslavia osallistui Euroviisuihin jo vuodesta 1961 ja voitti vuonna 1989.