Nordea povaa neljää 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa kuluvalle vuodelle.
Nordean tuoreen ennusteen mukaan EKP:n ohjauskorot nousisivat prosentilla kuluvan vuoden aikana. Tällä hetkellä talletuskorko on 2 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,4 prosenttia.
Tuoreen skenaarion mukaan talletuskorko asettuisi siis kolmeen prosenttiin.
– Yksi tai kaksi nostoa on enemmän hienosäätöä, joka nyt ei vielä kovin dramaattisesti vaikuta inflaatiokuvaan. Jos EKP kokee tarpeelliseksi muuttaa rahapolitiikkaa, niin silloin ajatuksena on, että korkoa muutetaan enemmän, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo.
”Suomen talous kaipaisi matalampia korkoja”
Lähi-idän sota on lisännyt kuluvan kevään aikana inflaatioriskiä ja kasvattanut epävarmuutta. Euroalueen inflaatio nousi huhtikuussa kolmeen prosenttiin, mikä on lisännyt painetta EKP:n tekemille koronnostoille.
EKP:n neuvoston tehtävänä on varmistaa, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitetasoon.
– EKP:n huolenaihe on, että hinnat nousevat energian hintojen nousua laajemmin, von Gerich kertoo.
Suomen orastavalle talouskasvulle mahdolliset koronnostot ovat myrkkyä. Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
– On helppo argumentoida, että Suomen talous kaipaisi euroaluetta matalampia korkoja.
Kotimainen kulutus vahvaa
Nordea julkaisi tänään tiistaina tuoreen talousennusteen. Sen mukaan Suomen BKT:n odotetaan kasvavan kuluvan vuoden aikana prosentilla. Vuodelle 2027 kasvua ennustetaan 1,5 prosenttia.
Kasvun ajureina ovat muun muassa yksityisen kulutuksen, teollisuuden ja investointien kääntyminen kasvuun. Investointeihin odotetaan kuluvalle vuodelle 5,6 prosentin kasvua.
Myös rakentamisen synkimmät vuodet ovat ennusteen mukaan jäämässä taakse datakeskushankkeiden ja infrarakentamisen vetämänä.
Positiivinen käänne taloudessa tulee Nordean ennusteen mukaan heijastumaan myös työmarkkinoille: Työttömyysasteen odotetaan laskevan 8,5 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä. Suomen työttömyysaste oli maaliskuussa Euroopan surkein – 10,5 prosenttia.