Keski-Suomen biopankkiin etsitään lisää vapaaehtoisia – tavoitteena 40 000 näytettä vuoden loppuun mennessä

Laajan aineiston avulla voidaan tutkia, miten perimä ja elintavat yhdessä vaikuttavat sairauksiin.

Apulaisprofessori Elina Sillanpää kertoo, millainen merkitys tutkimuksella on. Video: Jarkko Riikonen / Yle

Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen hyvinvointialue pyrkivät kasvattamaan Keski-Suomen biopankkia.

Biopankissa on tällä hetkellä noin 30 000 näytettä. Kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa määrä 40 000:een tämän vuoden loppuun mennessä.

Hyvinvointialue ja yliopisto houkuttelevat vapaaehtoisia elämäntapakyselyllä. Siihen vastaamalla osallistujat saavat tietoa elämäntavoistaan, kuten liikunnasta ja ravitsemuksesta, kansallisiin suosituksiin verrattuna.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Elina Sillanpään mukaan aineistonkeruu on ainutlaatuinen, koska ihmisten geenitietoja on mahdollista yhdistää ympäristö- ja elämäntapatietoihin. Aineiston avulla voidaan tutkia, miten perimä ja elintavat yhdessä vaikuttavat sairauksiin.

Sillanpää sanoo, että tutkimus on usein keskittynyt yksittäisten riskitekijöiden tunnistamiseen.

– Mutta eiväthän ihmisten sairaudet kehity minkään yksittäisen tekijän vuoksi, hän toteaa.

Hyvinvointialue ja yliopisto hyödyntävät aineistoa pitkäkestoiseen tutkimukseen. Tarkoituksena on, että tutkimukseen osallistuneita seurataan läpi elämänkulun.

Keski-Suomen biopankki eli sylinterinmuotoisia pakastimia, joita nestemäinen typpi jäähdyttää.
Biologisia näytteitä säilytetään nestetyppipakastimissa Sairaala Novassa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Tutkimuksen tavoitteena on edistää keskisuomalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Tutkijoita kiinnostaa etenkin se, miten sairauksia voidaan ehkäistä.

Keski-Suomessa esiintyy paljon tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Lisäksi ihmisten väliset terveyserot ovat kasvaneet.

Sillanpään mukaan saatua tutkimustietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointialueen palveluissa.

Toiveena, että tutkimus laajenee koko Suomeen

Jyväskyläläinen Kirsi Takkinen antoi näytteen biopankkiin, ja odottaa tällä hetkellä kutsua elämäntapakyselyyn. Kutsut lähetetään syksyllä.

Takkinen toivoo, että saisi palautetta unestaan ja ravinnostaan, vaikka ne ovat hänen arvionsa mukaan jo tällä hetkellä hyvät. Oman terveytensä lisäksi Takkista motivoivat myöhemmät sukupolvet.

– Jos vaikka omat lapsenlapseni saisivat tästä itselleen elämäntapoihin liittyvää hyötyä, hän sanoo.

Kirsi Takkinen seisoo Sairaala Novan aulassa ja katsoo kameraan.
Kirsi Takkinen antoi näytteen biopankkiin samalla, kun kävi verikokeissa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Keski-Suomen biopankin tutkimusjohtaja Tiina Jokelan mukaan kyselyn täyttämisen lisäksi myös näytteen antamisesta voi saada itselleen konkreettista hyötyä.

Näytteenantajat voivat valita, haluavatko he tietää, jos heidän näytteistään selviää terveyden kannalta merkityksellistä tietoa, kuten geenimutaatioita.

Keski-Suomen biopankin tutkimusjohtaja Tiina Jokela seisoo nestetyppipakastimien äärellä ja katsoo kameraan.
– On jokaisen täysin oma päätös, haluaako sen tiedon, sanoo Tiina Jokela. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Elina Sillanpää toivoo, että geenitietoa ja elämäntapoja yhdistävä tutkimus on lähtölaukaus laajalle ja syvälle tutkimukselle.

– Jos onnistumme Keski-Suomessa hyvin, tutkimus voisi laajentua koko Suomeen, sanoo Sillanpää.

Suomessa on kymmenen valtakunnallisesti rekisteröityä biopankkia.