Järvien vedenpinnat ovat Keski-Suomessa ajankohtaan nähden tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla, kertoo vesistötarkastaja Petteri Kemppi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Talvi oli vähäluminen, joten sulamisvettä kertyi vähän. Lisäksi kevät on ollut vähäsateinen, eikä valunta ole riittänyt nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaiselle tasolle. Tulvahuippu tuli tänä vuonna noin kuukautta aiemmin kuin tavallisesti.
Alhaisilla vedenkorkeuksilla on vaikutusta esimerkiksi vesiliikenteeseen ja virkistyskäyttöön.
Asiantuntijat kertoivat Ylelle toukokuun alussa, että matalista järvien vedenpinnoista voi tulla Suomessa pysyvä ilmiö.
Esimerkiksi Karstulan Pääjärven ja Saarijärven Kalmarinjärven vedenkorkeudet olivat 10. toukokuuta noin 80 senttiä ajankohdan keskiarvoa alempana.
Keski-Suomessakin mitattiin jo viime kesänä paikoin poikkeuksellisen alhaisia vedenkorkeuksia. Poikkeuksellisuus jatkuu Kempin mukaan myös alkavana kesänä.
Viime kesän vähäiset sateet näkyvät edelleen suurimpien järvien vedenpinnoissa.
Talven vähäinen lumimäärä ja vähäsateisuus heijastuvat myös pohjavesiin. Niidenkin pinnat ovat Keski-Suomessa tavanomaista alempana, arvioi Kemppi.
Jos sateet jäävät vähiin ja kuivuus jatkuu, pohjavesi voi laskea niin paljon, että kaivoja kuivuu myöhemmin kesällä.
Yleensä pohjavesien pintojen lasku tapahtuu vasta kesän aikana. Mikäli kuivuus jatkuu ja pahenee, se saattaa vaikuttaa myös vesihuoltolaitoksiin.
Koko maassa kuivuudessa ja pohjavesien tasoissa on paljon alueellista vaihtelua. Myös kaivon tyyppi vaikuttaa siihen, kuinka altis se on kuivumiselle.
Yle kertoi toukokuun alussa, että vedenpinta on nyt ennätysalhaalla myös Saimaalla.