Mopo tulee liikenteessä yhä harvemmin vastaan – nuorille ne merkitsevät edelleen yhteisöl­lisyyttä ja vapautta

Ensi­rekisteröityjen ja liikenne­käytössä olevien mopojen määrä vähenee vuosittain.

Juuso Anttonen ja talven aikana kunnostettu Yamaha. Videolla kooste Suolahden yhtenäiskoulun tuunatuista mopoista. Kuva: Jussi Lindroos / Yle, video: Niko Mannonen / Yle

Mopojen määrä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa liikenteessä, mutta Äänekoskella kaksipyöräisiä menopelejä riittää.

Suolahden yhtenäiskoulun pihalla kiiltelee rivissä nuorten itse kunnostamia ja tuunaamia mopoja.

Kyseessä on mopomessut, jossa oppilaat pääsevät esittelemään töidensä tuloksia.

Peetu Rautiaisen mukaan mopo on nuorille tärkeä kulkuväline Äänekosken seudulla, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja julkisen liikenteen aikataulut eivät välttämättä osu kohdalleen omien aikataulujen kanssa.

– Mopolla pääsee liikkumaan paikasta toiseen, kuten harrastuksiin ja kouluun.

Huhti-kesäkuussa 2025 mopoja oli rekisteröity liikenteeseen alle 115 000 kun vuoden 2015 vastaavaan aikaan määrä oli lähes 200 000.

Sulo Kuittisen mukaan mopoilussa kyse on myös yhteisöllisyydestä.

– Näillä on kiva mennä esimerkiksi keskustaan hengailemaan ja juttelemaan kavereiden kanssa.

Juuso Anttonen sanoo, että kyse on myös tyhjiön täyttämisestä.

– Jos ei ole mitään muuta, niin aina voi ajella ja rassata mopoja.

Mopojen väheneminen näkyy myös ensirekisteröintien määrässä.

Koronakevät 2020 teki piikin rekisteröinteihin, mutta sen jälkeen pudotusta on ollut vuosittain.

Ei pelkkää rakentelua

Mopojen laittaminen opettaa nuorille konkreettisia taitoja. Sulo Kuittinen myöntää, että alussa osaaminen oli vähäistä.

– Olin ensin ihan kujalla. Matkan varrella olen oppinut kavereilta ja netistä.

Vilho Korkiajärvi, Sulo Kuittinen ja Peetu Rautiainen Suolahden yhtenäiskoulusta mopojen selässä.
Suolahden yhtenäiskoulun oppilaat Vilho Korkiajärvi, Sulo Kuittinen ja Peetu Rautiainen itse kunnostamiensa mopojen satulassa. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Mopojen rakentaminen on nuorille enemmän kuin pelkkää välineen kunnostamista.

– Se on sellaista vapautta. Voin mennä yksin talliin, laitan musiikin soimaan ja rakentelen, Vilho Korkiajärvi sanoo.

Kunnostustöitä myös koulussa

Suolahden yhtenäiskoulun teknisen työn opettaja Jari Heikkilä ohjaa nuoria valinnaisaineen tunneilla. Mopon osien pohjatyöt ja maalaus tehdään koulussa. Kasaus tapahtuu kotona.

Opettaja on nähnyt, miten oppilaat kehittyvät nopeasti, kun motivaatio on kohdallaan. Alkuun he kysyvät neuvoja, mutta pian kaikki työ hoituu itsenäisesti.

Vilho Korkiajärven kunnostama Skyteam Monkey-mopo.
Vilho Korkiajärven kunnostama Monkey. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Moni Suolahden yhtenäiskoulun oppilaan mopo on kunnostettu taidokkaasti ja huolellisesti. Vilho Korkiajärven mielestä pääasia lopputuloksessa on, että se miellyttää omaa silmää.

– Kun ajan mopon parkkiin, voin katsoa, että onpa hieno, ja myös ylpeästi ajella sillä.