Turun raitiotiehanke huolestuttaa monia suunnitellun reitin varrella toimivia pienyrittäjiä. Kaupunginvaltuusto päättää maanantai-iltana vuosia esillä olleen hankkeen kohtalosta.
Yle kävi kysymässä yrittäjien ratikkakantoja Turun Hämeenkadulla, jonka läpi linja toteutuessaan kulkisi.
Tavoitimme 18 yrittäjää, joista 12 suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. Yrittäjät pelkäävät erityisesti rakentamisajan vaikutuksia liiketoimintaan.
Vain kuusi yrittäjää sanoo suhtautuvansa hankkeeseen toiveikkaasti tai neutraalisti.
Osa yrittäjistä ei halua esiintyä nimellään, koska pelkää mielipiteen suututtavan asiakkaita.
Kalustohankintoineen yli puoli miljardia maksava hanke jakaa yrittäjien kantoja voimakkaasti, sanoo Turun Yrittäjien toiminnanjohtaja Karoliine Sirvidas. Kokonaiskuva ei ole yhtä kielteinen kuin Hämeenkadulla.
– Yrittäjien mielipiteet menevät aika lailla tasan: osa on hanketta vastaan, osa suhtautuu myönteisemmin ja osa varauksella.
Turun Yrittäjät ei järjestönä ota kantaa raitiotiehankkeeseen.
Ratikkapysäkit kirkolle ja yliopistolle
Yrittäjä Tuija Rämö-Suvanto on pitänyt 26 vuotta käsityöliikettä Turun Hämeenkadulla. Hän sanoo lähtevänsä pois, jos ratikkahanke toteutuu.
– En ainakaan ole tässä enää sitten, kun raitiotietä tehdään. Siihen mennessä täytyy lähteä pois. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.
Käsityö-Kaisan yrittäjää askarruttaa videolla Turun savinen maaperä ja hankkeen hintalappu.
Parkkipaikkojen poistamisella ja kulkureittien muuttamisella olisi yrittäjien mukaan suora vaikutus asiakasmääriin.
Ratikkapysäkit tulisivat Turun yliopiston ja tuomiokirkon kohdalle. Väliin jäävät yrittäjät kokevat, ettei ratikka välttämättä palvele heitä.
Pinnoitusmateriaaleja maahantuovan Belle Artin yrittäjä Mirja Kumpumäki pelkää asiakaskatoa.
Ravintoloiden ja erikoisliikkeiden lisäksi Hämeenkadun varrella palvelee kaksi ruokakauppaa.
K-Market Hämiksen kauppiaat kieltäytyivät haastattelusta. Sale-myymälän omistava Turun Osuuskauppa muotoili kantansa varovasti.
– Turun Osuuskauppa suhtautuu raitiotiehankkeeseen neutraalisti. Osallistumme alueellamme kaupunkikehityshankkeiden suunnitteluun ja ideointiin aina mahdollisuuksiemme mukaan, ja näin olemme toimineet myös raitiotiehankkeen osalta, toimitusjohtaja Niklas Österlund kommentoi.
Katuremontti kestää pari vuotta
Alustavien suunnitelmien mukaan Hämeenkadulla tehtäisiin kaivuu- ja rakennustöitä vuosina 2029–2031 kolmessa tai neljässä päävaiheessa, kertoo Turun Raitiotie oy:n viestintäpäällikkö Laura Klefbohm.
– Hämeenkadun läpi pääsee ajamaan autolla ja busseilla, samaten huolehdimme kävelyn ja pyöräilyn poikkeusreitit. Tonteille ja liiketiloihin on aina pääsy, hän vakuuttaa.
Hämeenkatu on vanhinta Turkua, joten kadulla täytyy tehdä myös arkeologisia kaivauksia. Kaivaukset sijoittuvat Klefbohmin mukaan Uudenmaankadun risteyksestä katsottuna pääosin kolmen ensimmäisen korttelin kohdalle.
Taidekahviota Hämeenkadulla pitävä Ursula Roslöf on huolissaan töiden pitkittymisestä. Hän vertaa hanketta Turun kauppatorin remonttiin, joka kesti yli neljä vuotta.
– Sellainen pelkohan siinä on, että yritykset näivettyvät ennen kuin on valmista, Roslöf sanoo.
Antikvariaattia pitävä Tapani Vinkala pelkää, että arkeologisista kaivauksista paljastuu yllätyksiä ja hintalappu nousee. Hänen liikkeensä edessä tehtiin koekaivauksia noin vuosi sitten.
Autokoulussa ymmärretään ratikkaa
Positiivisimmin ratikkaan suhtaudutaan niissä yrityksissä, joihin asiakkaat eivät yleensä piipahda sattumalta.
Kintaro Tattoon yrittäjälle Harri Niemiselle tulee yllätyksenä, että ratikka kulkisi hänen liikkeensä ohi.
Tatuoija Harri Nieminen toteaa videolla, että rakentamisen vaikutuksia on turha murehtia.
Ompelija Viorica Dina kehuu ratikkaa, jota tottui käyttämään entisessä kotikaupungissaan Bukarestissa, Romaniassa. Hänen mielestään toimiva joukkoliikenne on kätevin tapa kulkea suurissa kaupungeissa.
Ravintola Hämeen Onnissa ja kasvisravintola Kuorissa nähdään, että ratikka voi tuoda lisää asiakkaita, vaikka rakentamisajan vaikutukset huolettavatkin ravintoloitsijoita.
Myös liikenteenopettaja Elina Markkanen CAP-autokoulusta suhtautuu hankkeeseen ymmärtäväisesti. Hän näkee, että työmaasta voisi olla asiakkaiden näkökulmasta myös hyötyä.
– Ainakin oppilaat pääsevät heti harjoittelemaan ratikan kanssa toimimista.