Lukiolaisten määrä romahtaa suuressa osassa maata ensi vuosikymmenellä.
Edessä on yhä useampia lukioiden lakkauttamisia, ja toimintaansa jatkavien lukioiden täytyy monessa kunnassa miettiä toimintamallinsa uusiksi.
Tämä käy ilmi Kuntaliiton uudesta, väestöennusteisiin perustuvasta lukioselvityksestä. Selvitys kertoo, että Suomen lukioverkko kohtaa lähitulevaisuudessa rajun murroksen.
”Se on iso pudotus”
Ennusteen mukaan seuraavan 15 vuoden aikana lukiolaisten määrä vähenee Suomessa noin 21 000:lla. Vuonna 2040 lukiolaisia on yli 20 prosenttia vähemmän kuin nyt.
– Se on iso pudotus, ja se ei ala tästä, vaan se on jo alkanut. 2030-luvulla se heijastuu toden teolla lukiokoulutukseen, sanoo koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta.
Taustalla on se, että syntyvyys kääntyi niin jyrkkään ja pitkäkestoiseen laskuun 2010-luvun alussa.
Missään päin maata lukiolaisten määrä ei kasva, mutta alueelliset erot kadon mittakaavassa ovat suuria.
Vähäisintä pudotus on Helsingin seudulla ja Turun seudulla, joissa lasku mahtuu 0–10 prosentin haarukkaan. Toisessa ääripäässä on 24 kuntaa, joissa lukiolaisten määrä kutakuinkin puolittuu nykyisestä.
– Meillä on tällä hetkellä hyvin saavutettava lukioverkko ja hyvä niin. Mutta kun opiskelijamäärä tipahtaa, nousee taloudellisia kysymyksiä: minkäkokoista oppilaitosta ylipäätään voi ylläpitää, Myllymäki sanoo.
Mäntässä hakijamäärä romahti jo
Esimerkiksi vajaan 10 000 asukkaan Mänttä-Vilppulassa Ylä-Pirkanmaalla on yksi lukio, jossa on 150 opiskelijaa. Viime vuonna lukion valitsi ensisijaisena vaihtoehtona 52 hakijaa. Tänä vuonna luku oli tippunut 33:een.
Lukion apulaisrehtori Johanna Rintapään mukaan huoli on suuri. Hän toimii Suomen Lähilukioyhdistyksessä, jossa on mukana myös pieniä lukioita ja asia nousee siellä toistuvasti esiin.
– Moni miettii, mitä omalle lukiolle tapahtuu ja säilyykö omassa kunnassa lukio.
Mänttäläisille oma lukio on Johanna Rintapään mukaan tärkeä asia.
– Se on myös nuorten etu. Äitinä arvostan sitä, että nuorilla olisi mahdollisuus mennä oman kunnan lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
Mäntän lukion opiskelijamäärää rokottaa myös hallituksen päätös vaatia lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Rintapään mukaan päätös näkyi heti hakijamäärissä.
– Meille haki parhaimmillaan kymmeniä kansainvälisiä opiskelijoita aiempina vuosina. Viime vuonna aloitti 15 opiskelijaa Vietnamista, Myanmarista, Kiinasta ja Thaimaasta. Tänä keväänä kansainvälisiä hakijoita oli yhdeksän. Heistä opinnot on aloittamassa kolme vietnamilaista opiskelijaa.
Vaikeita valintoja
Suomessa on 377 lukiota, joista 315 on suoraan kuntien omistuksessa, kertoo Lukiolaisten liitto. Kolmessa kunnassa neljästä järjestetään lukiokoulutusta.
Lukioista kymmenesosassa on enintään 45 opiskelijaa. Tämän kevään yhteishaussa oli jo 24 lukiota, joihin ensisijaisia hakijoita oli kymmenen tai vähemmän.
Lukio on tärkeä elinvoiman ylläpitäjä, eikä siitä hevin luovuta, vaikka kunnat joutuvat maksamaan itse jo lähes 70 prosenttia lukiokoulutuksen kustannuksista.
Lisäksi monella paikkakunnalla lukiossa ja peruskoulussa on yhteisiä opettajia. Jos lukio lähtee, lähtee opettajilta iso siivu työtunneista.
Aika ryhtyä toimiin
Kuntaliiton Irmeli Myllymäen viesti on, että viimeistään nyt kunnissa on korkea aika ryhtyä toimiin.
– Kannustaisin katsomaan naapureita siinä ympärillä. Paljonko meillä on lukioita? Miten seutukunnan opiskelijamäärä kehittyy? Seinistä pitäisi siirtää katse siihen, että lukiokoulutus on saavutettavissa.
Lukiot voivat yhdistyä kokonaan tai lisätä yhteistyötä. Opetusta voidaan järjestää osittain etänä ja lukioilla voi olla yhteisiä opettajia ja yhteistä kurssitarjontaa.
Lukiota voidaan pyörittää kuntayhtymänä tai vastuukunnan vetämänä niin, että yksi hoitaa tehtävää muiden puolesta ja kustannukset jaetaan.
Selvää silti on, että 21 000 opiskelijan katoaminen vajaassa viidessätoista vuodessa ei jätä lukioverkkoa entiselleen.
– Vaikea sanoa, kuinka paljon paljon lakkauttamisia tulee, mutta kyllä lukioverkko jonkin verran harvenee. Nämä ovat vaikeita asioita, mutta variaatioita, mitä voidaan tehdä, on kyllä olemassa.