Oli kuuma päivä Repovesi-Mäntyharju -reitillä ja maa pöllysi, kun näyttelijä Linnea Leinon, 32, vaelluskengät alkoivat pikkuhiljaa hiertämään.
– Sukat olivat ehkä vääränlaiset, Leino muistelee.
Leino innostui vaellusharrastuksesta aikuisiässä noin vuosikymmen sitten. Hän nauttii retkeilystä erityisesti yksin.
Kun menen metsään olemaan yksin, minulle ei tule yksinäinen olo.
Linnea Leino
Välillä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin Leinokin toivoo, että mukana olisi joku tuttu tukena.
Kengät hiertäen Leino paineli kivuissa eteenpäin ja pääsi lopulta leiriytymispaikalle. Hän otti rakkolaastarin pois ja kantapää repesi vereslihalle. Kipu oli hirvittävä, eikä vaeltaminen tullut sillä reissulla enää kysymykseen.
– Makasin teltassa ja mietin, että vitsi nyt voisin pohtia jonkun toisen ihmisen kanssa, että mitä tekisi.
Vaikka Leinossa on sosiaalinen puoli, hän viettää silti paljon aikaa myös yksin kotona. Hänelle itsekseen vaeltaminen on tuntunut luontevalta.
– Minusta tuntuu, että yksinäisempi olo voi tulla kaupungissa. Kun menen metsään olemaan yksin, minulle ei tule yksinäinen olo.
Leinosta paras puoli yksin retkeilyssä on täysi vapaus päättää kaikesta itse. Ei tarvitse kysyä kenenkään mielipidettä ja saa mennä oman aikataulun mukaan.
– Kun olen yksin, voin tehdä just, miten haluan, ja se on ihanaa.
Linnea Leino kertoi yksin vaeltamisesta Metsä-Suomen jaksossa ”Kolme tapaa vaeltaa”. Ohjelmassa vertaillaan yksin ja porukassa vaeltamisen eroja:
Ihminen on pelottavampi kuin metsä
Leino kertoo, että monet ovat tiedustelleet häneltä, miten hän uskaltaa käydä yksin vaeltamassa.
Metsä itsessään ei pelota Leinoa. Se tuntuu hänestä turvallisemmalta paikalta kuin kaupunki.
– Ne ovat ne muut ihmiset, jotka minua pelottavat, jos jokin siellä metsässä.
Leino pohtii, että jos pitäisi valita, niin mieluummin hän kohtaisi metsässä karhun kuin miehen.
– Yksikään karhu ei ole minua pelotellut, mutta sitten jotenkin ne limaiset miehet…, Leino aloittaa.
Hän kertoo, että pariin otteeseen vaelluksilla on tullut vastaan miehiä, jotka ovat kyselleet häneltä epäasialliseen sävyyn ”miten noin nätti tyttö uskaltaa olla yksin täällä metsässä”.
Leino kertoo myös tilanteesta autiosaunalla, josta jäi epämukava olo. Hän meni saunaan erään miehen jälkeen, mutta Leinolle jäi vaikutelma, että mies jäi seurailemaan häntä.
Olen aina pelännyt pimeää.
Linnea Leino
Joskus, kun Leinoa on jännittänyt, hän on laittanut kaverilleen viestin, missä tuvassa tai paikassa hän yöpyy.
Vaikka yksittäisiä ikäviä kohtaamisia on ollut, Leino korostaa, että ehdottomasti suurin osa hänen kohtaamista ihmisistä on ystävällisiä.
Apua voi saada myös muilta vaeltajilta
Leino kertoo, että vaikka hänessä on säikympi puoli, hän kokee nykyään olevansa vähemmän pelokas.
– Olen aina pelännyt pimeää. On se vähän koomista, että vaellan yksin ja menen pimeään metsään yksin olemaan.
Kerran Pogostan kierroksella Ilomantsissa Leino saapui yöksi tupaan hyvin väsyneenä pitkän vaelluksen jälkeen.
Tuvassa odottivat avonaiset makuupussit sängyissä, mutta ketään ei näkynyt missään. Leino oli kuullut myös aiemmin toiselta vaeltajalta, ettei hänkään ollut nähnyt ketään tuvassa, vaikka makuupussit olivat siellä.
Asetelma oli kuin kauhuelokuvasta. Yöllä pelko ja mielikuvitus lähtivät laukalle.
– Ajattelin, että ainoa mahdollisuus on, että joku on murhannut ne, ja ruumiit ovat järvessä paloiteltuina.
Myöhemmin vaelluksen jälkeen Leino sai tietää, että kyseessä oli ilmeisesti paikallisen metsästysseuran varakamppeet.
– Laittakaa lappu! Minkä takia jätätte pussit sinne sänkyihin, näyttelijä toteaa jälkikäteen.
Retkeilyn tuoma ilo ja into kantavat Leinon pelkojen yli. Hän toteaa, että vaaroja voi kohdata missä tahansa muuallakin kuin metsässä.
Hän kannustaa soolovaelluksesta kiinnostuneita ihmisiä pikemminkin ajattelemaan, mitä kaikkea ihanaa luonnosta saa.
– Jos miettii, mitä kaikkea kauheaa siellä voi tapahtua, niin into laskee aika nopeasti.
Repovesi-Mäntyharju -reissun verinen kantapää on Leinolla enää muistoissa seikkailuna. Hän selvitteli vaihtoehtojaan itsekseen, ja lopulta pääsi kotiin tilattuaan taksiveneen juna-asemalle.
Leino kokee, että olisi varmasti saanut tarvittaessa apua myös muilta vaeltajilta.