Juttu on tehty osana pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden Ylen, SVT:n, NRK:n ja DR:n yhteistyötä.
NOTTINGHAM.
Maxine Langton muistaa tarkasti elämänsä hirveimmän päivän.
Langton heräsi varhain aamulla ja huomasi poikansa Matthew'n tulleen tavallista aikaisemmin yövuorosta kotiin. Matthew'n työreppu oli eteisessä, mutta häntä ei näkynyt missään. Pojan oma huone oli tyhjä.
Maxine Langton palasi makuuhuoneeseensa talon yläkertaan. Hän katsoi ikkunasta alas pihalle, ja kaikki pysähtyi.
Elettiin talvea 2021. Entisen jalkapallolupauksen Matthew Langtonin elämä päättyi 20-vuotiaana.
Häviävän pieni prosentti
Kuluvan kesän MM-kisoissa koko maailma ihastelee uusia nuoria tähtipelaajia.
Jokaista tähteä kohden on kymmeniä tuhansia jalkapallourasta haaveilleita, jotka eivät päässeet koskaan ammattilaisiksi.
Matthew Langtonin ja Manchester Cityn akatemiassa pelanneen Jeremy Wistenin itsemurhat 2020-luvun alussa järkyttivät Englannin jalkapallopiirejä. Tragediat herättivät keskustelun nykypäivän raa’asta kilpailusta ja nuoriin pelaajiin kohdistuvista paineista.
– Englannissa 0,01 prosenttia organisoidussa jalkapallotoiminnassa olevista pojista pelaa edes minuutin Valioliigassa. Ylivoimainen enemmistö akatemiapelaajista ei pääse koskaan ammattilaiseksi, huippu-urheilijoiden kanssa työskentelevä psykologi Oliver Twizell sanoo.
Futisunelman särkyminen voi romuttaa paljon. Twizellin mukaan iso ongelma on, että monet nuoret rakentavat minäkuvansa pelkästään jalkapallon varaan.
– Jos lapsi tulee jo viisivuotiaana osaksi akatemiasysteemiä, hän tietää vain, millaista on olla jalkapalloilija. Koulussa hänestä puhutaan jalkapalloilijana, vanhemmat esittelevät hänet sukulaisille jalkapalloilijana… Jos hän putoaa akatemiasta, häneltä lähtee koko identiteetti.
Matthew Langton pettyi kahdesti
Matthew Langton oli viisivuotias, kun hän innostui jalkapallosta. Urheilullinen poika kokeili muitakin lajeja, mutta mikään ei vetänyt vertoja kuningaslajille.
Langton liittyi seitsemänvuotiaana paikallisseura Long Eaton Unitediin. Pian sen jälkeen hänet värvättiin Derby Countyn akatemiajoukkueeseen. Se merkitsi pojalle paljon, koska yksi hänen parhaista kavereistaan oli seuran fani.
– Kun Matthew allekirjoitti sopimuksen Derbyn kanssa, hänessä heräsi pieni toivonkipinä. Ehkä hänestäkin tulisi ammattilainen, Maxine Langton muistelee.
Matthew eli Derbyn akatemiassa unelmaansa. Kentän ulkopuolella hän oli usein ujo ja varautunut, mutta jalkapalloympyröissä itseluottamus kasvoi. Vuodet Derbyssa tarjosivat maistiaisen, mitä elämä voisi parhaimmillaan olla: treenejä, otteluja ja pelireissuja Eurooppaan.
Derbyn U15-joukkueessa tilanne muuttui. Uusien valmentajien alaisuudessa ei tullut enää peliaikaa, ja sopimuskauden päätteeksi seura ilmoitti, ettei Matthew’lle olisi enää käyttöä. Se oli äidin mukaan kova paikka.
– Jos menettää aikuisena työpaikkansa seitsemän vuoden jälkeen, kolaus on raju. Puhumattakaan, kun kyse on 16-vuotiaasta.
Kunnianhimoinen keskikenttäpelaaja ei luovuttanut. Hän kävi parin seuran testeissä, ja lopulta Mansfield Town tarjosi Matthew’lle kahden vuoden sopimusta. Diili tarkoitti muuttoa toiselle paikkakunnalle, asuntolaelämää maanantaista perjantaihin ja opintoja paikallisessa oppilaitoksessa.
Maxine Langton muistaa toiveikkuuden, jonka ensimmäinen vuosi Mansfieldissa toi. Matthew’n peli-ilo alkoi palata, ja kentällä tuli vastuuta.
Sitten jokin muuttui. Jälkimmäisenä akatemiavuonna Matthew pudotettiin reservijoukkueeseen. Kauden mittaan tuli selväksi, ettei seura jatkaisi hänen sopimustaan.
Vanhempien ja ystävien mukaan Matthew’n olemus muuttui Mansfieldin vuosina. Hän vetäytyi kuoreensa ja oli tavallista hiljaisempi. Aktiivinen nuori tunnettiin rautaisesta kunnostaan, mutta akatemiajakson lopussa siitä oli jäljellä rippeet.
Maxine Langton muistaa pari sunnuntaista automatkaa, kun vanhemmat veivät Matthew’n akatemiaan kotona vietetyn viikonlopun jälkeen. Matthew sanoi tuntevansa olonsa oudoksi. Hän koki katsovansa itseään ikään kuin ulkopuolelta.
– Selvitin, että kyseessä on ilmiö, jossa ihminen kokee vieraantuneensa omasta itsestään. Puhuimme siitä Matthew’n kanssa. Myöhemmin illalla hän lähetti minulle viestin: ”Kiitos äiti, minulla on parempi olo.”
Mansfieldin-vuosien jälkeen Matthew muutti takaisin kotiin ja meni töihin ruokakauppaan. Hän pelasi vähän aikaa lapsuusajan seurassaan Long Eatonissa, mutta siitä ei tullut mitään. Viisivuotiaana syttynyt rakkaus lajiin oli hiipunut.
”Sillä on väliä, miten asiat hoitaa”
Kevät on pitkällä englantilaisella luonnonsuojelualueella. Kaikkialla on vehreää, ja lintujen liverrys kuuluu kauas.
Keskellä idylliä, suojelumetsän ja Calder-joen vieressä sijaitsevat huippuseura Burnley FC:n harjoituskeskus ja akatemia.
Akatemian edustalla lukee seuran motto: ”Tämä on elämäntapa”.
Burnley FC:n akatemia kuuluu Englannin ykköskategorian futiskouluihin. Se tarkoittaa, että akatemia tarjoaa pelaajille muun muassa huippuluokan treenipuitteet, mahdollisuuden pelata kovimmissa sarjoissa ja kattavan koulutusohjelman.
U18-joukkueen akatemiavalmentaja Tony Philliskirk saapuu kentälle valmistelemaan päivän harjoituksia. Reilu viikko sitten, huhtikuun puolivälissä Philliskirk on kokenut sanojensa mukaan valmentajan pahimman päivän.
Hän on ilmoittanut osalle pelaajistaan, ettei heidän sopimuksiaan jatketa.
– Se on yhä hirveää, vaikka olen valmentanut jo 28 vuotta.
Philliskirk kertoo, että Burnley FC auttaa pudotettuja pelaajia pääsemään muiden seurojen testeihin ja jatkamaan pelaamista muualla. Hän sanoo pitävänsä henkilökohtaisesti yhteyttä nuoriin, joiden matka Burnleyssa on päättynyt.
Akatemiajohtaja Chris Casperin mukaan pelaajien henkiseen hyvinvointiin satsataan Burnleyssa monin tavoin. Seuran leivissä on useita mielenterveyden ammattilaisia, ja nuorille painotetaan koulutuksen tärkeyttä.
– Nuoriin pelaajiin kohdistuu paljon kovempi paine kuin pari vuosikymmentä sitten. Siksi tukiverkoston luominen on todella tärkeää, Casper sanoo.
– Yritämme antaa pelaajillemme parhaat mahdollisuudet ja jos heidät täytyy pudottaa, olla asiassa mahdollisimman rehellisiä. Sillä on väliä, miten asiat hoitaa.
”Suru ei poistu koskaan”
Matthew Langtonin kuolemasta on kulunut yli viisi vuotta.
Jälkeenpäin Maxine Langton on sisäistänyt, miten rajua taistelua hänen poikansa kävi mielenterveytensä kanssa. Vanhemmat näkivät Matthew’n ongelmat ja tekivät kaikkensa auttaakseen.
Maxine Langton on kertonut The Athleticille, että hän vei poikansa lääkärille, joka määräsi Matthew'lle masennuslääkkeitä. Matthew ei kuitenkaan ottanut niitä.
Ajattelin aina, ettei Matthew tekisi itselleen mitään sellaista.
Maxine Langton
Vaikeuksista huolimatta perhe ei olisi voinut kuvitellakaan, miten kaikki päättyisi helmikuussa 2021.
– Matthew’n oli vaikea puhua tunteistaan, eikä meidän sukupolvellamme ollut käsitystä mielenterveysongelmista tai itsemurhista, Maxine Langton sanoo.
– Ajattelin aina, ettei Matthew tekisi itselleen mitään sellaista, koska hän ei halunnut olla epäonnistuja. Nyt ymmärrän, että hän koki elämänsä olevan epäonnistuminen. Kuolemaa hän pystyi kontrolloimaan.
Maxine Langtonin selviytymiskeino on ollut puhuminen. Hän on kertonut avoimesti Matthew'n kohtalosta, jottei kukaan muu joutuisi kokemaan vastaavaa.
Matthew ei jättänyt läheisilleen viestiä, mutta poliisi löysi hänen huoneestaan tekstejä, joita hän oli kirjoittanut itselleen. Niissä luki muun muassa ”olet arvokas” ja ”et ole taakka”.
Maxine Langton korostaa, että hänen poikansa pahoinvointi oli monien asioiden summa, eikä jalkapalloakatemioita voi syyttää tapahtuneesta. Hän kuitenkin uskoo, että akatemioissa koetut pettymykset vaikuttivat Matthew’n mielenterveysongelmiin.
– Matthew oli osa jalkapalloperhettä 9–18-vuotiaana. Perhettä, jossa hänelle opetettiin kaikki. Sitten hän oli yhtäkkiä ulkona yhteisöstä, vieläpä kaksi kertaa.
Langtonia ihmetyttää, miksei hänen poikansa pahaa oloa huomattu Mansfieldissa, jossa tämä vietti viisi päivää viikosta. Tai miksei nuoria valmisteltu akatemia-aikana paremmin skenaarioon, jossa jalkapalloura ei toteudukaan.
– Akatemioiden välillä on eroja. Osa hoitaa nämä asiat paremmin kuin toiset. Koen, että etenkin ruohonjuuritasolla nuorten mielenterveyteen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Derby County kirjoitti SVT:lle ja Ylelle, että Matthew Langtonin kuolema kosketti kaikkia seuran jäseniä. Seuran mukaan se suhtautuu pelaajien hyvinvointiin äärimmäisen vakavasti ja on sitoutunut parantamaan nuorille pelaajille annettavaa tukea akatemia-aikana ja sen jälkeen.
– Jalkapallossa on otettu askelia, joissa panostetaan mielenterveyteen. Laji pyrkii varmistamaan, etteivät Matthew’n kaltaiset tragediat toistu.
Mansfield Town ei vastannut yleisradioyhtiöiden kommentointipyyntöön.
Futisakatemioiden toiminta on painanut Maxine Langtonin mieltä, mutta vielä enemmän kysymyksiä hänellä on ollut itselleen.
Miksei hän mennyt puhumaan Matthew’n voinnista valmentajien kanssa? Mitä jos hän olisi herännyt aikaisemmin aamuna, jolloin hänen poikansa elämä päättyi? Olisiko jotain ollut sittenkin tehtävissä?
Sittemmin Langton on kouluttautunut tunnistamaan psyykkisiä kriisejä ja mielenterveyden häiriöitä.
Hän on mukana Young minds -järjestössä, joka auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria. Keväisin Matthew’n muistolle järjestetään hyväntekeväisyysottelu, jossa pelaa iso joukko hänen ystäviään ja pelikavereitaan.
– Välillä muistan Matthew’n ja hymyilen, välillä muistan hänet ja itken. Se on perheemme uusi normaali, Maxine Langton kuvailee.
– Suru ei poistu koskaan, koska kaipaan poikaani.
Jalkapallon MM-kisat 11.6.–19.7. Ylen kanavilla. Ylen kisasivulta löydät uutiset, suorat lähetykset, otteluohjelman ja Futistietäjän.