Luonnonvarakeskus Luke hyödyntää Saimaan poikkeuksellisen matalaa vedenpintaa tutkimustyöhön. Luke tutkii järven aiempia kuivia kausia.
Saimaan vedenpinta on jo toista vuotta hyvin alhaalla.
Matala vesi paljastaa rannoilta vanhojen, jo kaatuneiden puiden runkoja ja juurakoita. Ne voivat olla todistusaineistoa aiemmasta matalasta vedestä.
Vedenpinta on ollut aiemmin niin matalalla, että nykyisen rantaviivan alapuolelle on ehtinyt kasvaa puu.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Samuli Helaman mukaan vanhojen puiden avulla voi selvittää, millainen järvi on ollut kauan sitten.
– Oletettavaa on, että voisimme päästä parisataa tai jopa 1 500 vuotta taaksepäin ja hahmotella muinaisia järvenpinnan tasovaihteluita.
Helaman mukaan todennäköisimmin tutkittavat juurakot ovat mäntyjä, koska puulaji kestää erilaisia olosuhteita ja lahoaa hitaasti.
Nyt kerättävä aineisto mahdollistaa menneiden kuivien ilmastokausien vertaamisen nykypäivän ilmastonmuutokseen.
Mökkiläisiltä havaintoja
Tutkijat pyytävät Saimaan rantojen asukkaita, mökkeilijöitä ja veneilijöitä ilmoittamaan tutkittavista juurakoista Lukelle.
Ensin tutkijat laittavat havainnot kartalle. Sitten he ottavat yhteyttä joihinkin havaintojen lähettäjiin näytteiden keräämistä varten. Tutkijat tarkastavat myös vesiosuuskunnalta luvan näytteenkeruuseen.
Erikoistutkija Petteri Vanninen kertoo, millaisia juurakoita Luke haluaa tutkia.
Saimaalla näytteiden keräämisestä vastaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Petteri Vanninen.
– Näytteenotto on tehty ihan moottorisahalla, Vanninen kertoo.
Juurakosta leikataan kiekon muotoinen siivu, josta näkyvät puun vuosirenkaat eli lustot. Mitä paksumpi runko on, sitä kauemmin puu on todennäköisesti kasvanut.
Näytteessä olevat lustot mitataan lustomikroskoopilla, ja saatuja tietoja verrataan aiemmin Saimaalla tehdyn lustotutkimuksen aineistoon.
Erikoistutkija Helamo kertoo, että puiden vuosirenkaista on ennestään valmiina 1 500 vuotta pitkä puiden kronologia.
– Savonlinnan alueella on jo aikaisemmin tehty maineikasta vuosirengasajoituksen tutkimusta.
Hän kuvailee vuosilustojen olevan kuin viivakoodeja, joita toisiinsa vertailemalla pystytään muodostamaan puiden aikajanaa. Puiden vuosirenkaiden samankaltaisuus paljastaa, mitkä puuyksilöt ovat kasvaneet samaan aikaan.
Hänellä ei ole tiedossa, että Suomessa olisi aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta muinaisista rantaviivoista.
Tutkimuskohteita ilmoittaneet Saimaan asukkaat voivat tutkimuksen myötä saada tietoja läheisen järvenrannan historiallisista vaiheista.
