Tampereen teknillisessä lukiossa (Teklu) päätettiin tänä lukuvuonna, että huolipuhe opiskelijoiden lukemattomuudesta saa riittää.
Lukiossa järjestetään nyt pakollinen lukuvartti kahdesti viikossa. Kun triangeli kilahtaa keskusradiossa, opetus keskeytyy. Opiskelijat saavat vartin ajan lukea mitä tahansa haluavat.
Opiskelijoita on kannustettu lukemaan myös koulukirjaston kanssa yhteistyönä järjetetyillä lukuhaasteilla, lukupiireillä sekä opettajien järjestämillä lukuflashmobeilla.
Opiskelijoista osa suhtautuu lukuvarttiin innolla, osan mielestä taas tunnin katkeaminen ei ole mukavaa.
Roope Ihonen kritisoi sitä, että vartin osuessa musiikin tunnille jää soittamiselle vähemmän aikaan eikä kirja jokaisella aina nouse repusta. Osalla tunneista lukuvartti on hänen mielestään ihan toimiva juttu. Tällä hetkellä Ihosella on kesken Seppo Mustaluodon kirja Kontakti.
Niko Jaatiselle lukubreikki kelpaa.
– Tykkään tästä ideasta. Lukeminen ja lukutaidon kehittäminen on tosi tärkeää. Rehellisesti sanottuna omalla ajalla ei aina tule luettua, joten on hyvä, kun koulussa luetaan edes vähänkin.
Jaatinen lukee lukuvarttien aikana parhaillaan Friedrich Nietzschen Aamuruskoa.
Moni opiskelija kertoo lukevansa englanniksi. Anisa Mirzaei Werzanehin mielestä fantasiakirjallisuus on parasta, ja hän kokee, että sitä on luontevampi lukea englanniksi.
Leonardo Menegazzo perustelee asiaa englannin kielen sanavaraston laajentamisen tarpeella, siitä on hyötyä kirjoituksissa.
– On ihanaa lukea omaa kirjaa, mutta sekin on kiva, että jos unohtaa kirjan, opettaja tarjoaa jotain tunnin aiheeseen liittyvää materiaalia, hän sanoo.
Luku- ja kirjoitustaito hiipuu hurjaa vauhtia
Lukutaitoa mittaavien tutkimusten perusteella opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaito on huonontunut viime vuosina merkittävästi.
Suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden kaikki lukemisen osataidot ovat heikentyneet viimeisen viiden vuoden aikana vuosittain, kertoo Teklun erityisopettaja, Lukeva Tampere -lukiovastaava Päivi Junttila-Csonka.
Junttila-Csonkan mukaan uutiset Pisa-tutkimuksista ovat lukutaidon osalta karuja, ja tuore Niilo Mäki Instituutin Digilukiseula-raportti vuosilta 2019–2024 osoittaa samaa.
Raportin analyysit on koostettu toisen asteen aloittavien nuorten digilukiseulasta, joka mittaa perusluku- ja kirjoitustaitoja. Se kehottaa vahvoihin toimiin tilanteen kääntämiseksi.
– Teklussa olemme tarttuneet ongelmaan systemaattisesti ja käynnistimme Lukeva Teklu -kampanjan. Lukuvartti on yksi keino kannustaa oppilaita lukemaan. Sen avulla haetaan lukurutiinia eli lukuminuutteja päivään, Junttila-Csonka kertoo.
Taustalla ovat pormestarin tukema Lukeva Tampere -ohjelma sekä Opetushallituksen kansallinen lukutaito-ohjelma.
Erityisopettaja sanoo, että lukuvartti on otettu vastaan avoimesti. Moni opiskelija on antanut hyvää palautetta.
– Saa myös kyseenalaistaa, koska me haluammekin nostaa lukemisen kannustimista keskustelua.
Päivi Junttila-Csonka kertoo videolla, millä tavoin lukumotivaatiota voitaisiin lisätä.
Junttila-Csonkan mukaan lukioissa on havaittu jo aiemmin luku- ja kirjoitustaidon laskua.
– Tampereen kaupungin lukioista Sammon keskuslukioon perustettiin jo 2018 ensimmäinen Lukeva-tiimi eli Lukeva Samke. Nyt tiimi on melkein jo joka lukiossa ja kasvatamme lukuverkostoa.
Myös esimerkiksi Helsinki pyrkii parantamaan lasten ja nuorten heikentynyttä lukutaitoa monin tavoin.
Päiväkodeissa on lisätty ääneen lukemista, alakouluissa lisätään äidinkielen opetusta syksystä lähtien ja koulukirjastoihin on luvattu panostaa entistä enemmän.
– Teklussa lukiseula tehdään kaikille ykkösluokkalaisille heti syksyn alussa. Lukio on Suomessa melko harvinainen, koska täällä oppilaista 70 prosenttia on poikia, Junttila-Csonka kertoo.
Some voi haastaa keskittymiskykyä
Junttila-Csonka arvelee lukutaidon heikkenemisen taustalta löytyvän syitä ympäristöstä, kuten digitaalisuuden kasvusta.
– Yleiset asenteet vaikuttavat valtavasti lukumotivaatioon. Tavallaan kyseessä on monelta suunnalta tuleva lukuympäristön rapautuminen. Siksi tarvitsemme useita samanaikaisia toimia nuorten tueksi.
Junttila-Csonka painottaa, että luku- ja kirjoitustaito vaikuttavat olennaisesti jatko-opintovalmiuksiin, ja pitkällä tähtäimellä ylipäänsä elämässä pärjäämiseen.
– Korkeakoulujen uudistuvissa pääsykokeissa on hyvin tekstipitoisia, paljon luetun ymmärtämistä vaativia tehtäviä. Myös korkeakoulujen viesti on, että lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin pitää panostaa jo alemmilla asteilla.
Tällä viikolla lakkiaisia viettävä Sonja Ilvonen uskoo, että lukemisinnon vähentymiseen vaikuttavat toisaalta opiskelijoiden keskittymiskyvyn lasku ja toisaalta se, ettei kouluissa enää kannusteta lukemaan aktiivisesti.
– Itsellänikin lukeminen on lukion aikana vähentynyt, kun on siirrytty digitaalisiin materiaaleihin.
Ilvosen mielestä keskittymiskykyä heikentävät somen lyhytvideot ja ylipäänsä digitaalisen maailman nopeatahtisuus.
– Huomaan, että välillä on vaikea vaan istua rauhoittumaan ja olla tekemättä mitään, hän toteaa.
Ilvosen mielenkiintoa lukemista kohtaan videot eivät kuitenkaan ole saaneet napattua.
Iivonen tähtää turvallisuusalalle. Hän kertoo, että lukeminen on avartanut maailmankatsomusta ja saanut pohtimaan omia arvoja.
– Hiljattain luin turvallisuusalasta kiinnostuneena Sanna Nilssonin Suojeluenkeli-teoksen, joka kertoo supolaisten työstä. Se oli erittäin silmiä avaava, hän sanoo.