Kajaanin Renforsin rannan konesalin seinien välistä pilkistelee oranssia valoa. Värivalinta enteilee, että Suomen uusi kansallinen supertietokone Roihu on valmis tutkijoiden käyttöön.
Vihkijäisiä vietettiin tänään Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa.
Roihu korvaa Suomen edelliset kansalliset supertietokoneet Mahdin ja Puhdin. Se on yksinäänkin edeltäjiään kolme kertaa tehokkaampi.
Roihussa on laskentatehoa 33 petaflopsia, eli se pystyy laskemaan 33 tuhatta biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa.
Roihu on edeltäjiään nopeampi, mahdollistaa entistä monimutkaisemmat laskut ja tarjoaa niihin vastauksia nopeammin.
Roihun nopeus on huomattu myös pilottivaiheessa. Joidenkin koodien kohdalla se antoi tuloksia 40 prosenttia aiempaa nopeammin.
– Ei mene kuukausia vaan ehkä viikkoja, sanoo yliopistotutkija Tero Hiekkalinna Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Hiekkalinna on mukana yhdessä 20 pilottihankkeesta, joita Roihu parhaillaan pureskelee. Hiekkalinnan hankkeessa Roihua hyödynnetään laskennallisessa genetiikassa. Toisin sanoen Roihulla pyritään simuloimaan muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia populaatioita.
Roihun avulla malleista voidaan tehdä entistä realistisempia ja monimutkaisempia.
– Kaikkia fysikaalisia ilmiöitä voidaan yrittää mallintaa simuloinnin ja tekoälyn avulla niin, että digitaaliselta kaksoisolennolta voidaan kysyä että, jos joku asia muuttuu, miten se vaikuttaa tämän järjestelmän toimintaan, CSC:n tieteellisen laskennan infrastruktuurien johtaja Pekka Lehtovuori kertoo.
– Esimerkiksi terveystieteiden alalla pystytään nyt mallintamaan koko Suomen populaatio. Aiemmin olemme tehneet miljoonan ihmisen mallinnuksen, mutta nyt olisi mahdollista tehdä koko Suomen populaation mallinnus, Hiekkalinna sanoo.
Arkaluonteista tietoa
Roihu on suunniteltu ja rakennettu erityisesti suomalaisen tutkimuksen tarpeisiin, ja se on erityisesti suomalaisten korkeakoulujen ja tutkijoiden käytössä.
Kaikki avointa tutkimusta tekevät tutkijat voivat hyödyntää sitä maksutta. Käytännössä tutkijat pyytävät lupaa hyödyntää Roihua asiakasportaalin kautta.
– Viimeistään seuraavana päivänä yleensä saadaan laskut käyntiin, Lehtovuori kertoo.
Edeltäjiinsä verrattuna edistyksellistä on myös se, että Roihun avulla pystytään pian käsittelemään myös arkaluonteisia tietoja.
Roihu kytketään CSC:n turvallisiin datanhallintaympäristöihin, mikä mahdollistaa muun muassa terveystietojen, henkilötietojen tai puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvien tietojen käsittelyn.
Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia monille eri tieteenaloille, kuten lääketieteelle. Jatkossa kone voi analysoida muun muassa biopankkien ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) reksteridataa.
Supertietokoneiden avulla voidaan kehittää muun muassa hoidon yksilöllisyyttä perimän ja muun datan perusteella. Koneiden avulla prosessit ovat myös entistä nopeampia, mikä nopeuttaa muun muassa uusien hoitomuotojen tai lääkkeiden kehittelyä.
Tällä hetkellä Roihu pureskelee 20:tä eri pilottihanketta, joiden testaaminen aloitettiin huhtikuun lopussa.
– Pilottivaiheessa on nimenomaan tarkoitus stressata konetta. Koko ajan mahdollisen paljon ja mahdollisen haastavaa laskentaa, että huomataan, jos siellä jotkin komponentin hajoilee. Ei uskalleta päästää 4000 ihmistä käyttämään konetta, joka vain hajoilisi, Lehtovuori sanoo.
Pilottivaihe on ollut onnistunut. Tavoite on, että Roihulla pystytään käsittelemään myös arkaluonteisia tietoja viimeistään ensi vuonna.
Suomea suuremmat laskentatehot
Konesalissa Roihun vieressä puhisee yksi Euroopan tehokkaimmista supertietokoneista Lumi. Sen rinnalla Roihu näyttää pieneltä.
Lumi otettiin käyttöön vuonna 2022.
Ennen Lumia Suomella on ollut aina kaksi kansallista supertietokonetta. Vuonna 2013 Kajaaniin tulivat Taito ja Sisu, myöhemmin Mahti ja Puhti. Pian kansallisia koneita on kuitenkin vain yksi.
Lehtovuoren mukaan ennen Lumia supertietokoneita rakennettiin aina kaksi. Jos toiseen koneeseen tuli jokin vika, pystyi toinen kone tekemään sen työt. Nyt vikatilanteissa tai huoltokatkojen aikana Lumi voi tuurata kansallista konetta.
Lehtovuoren mukaan Suomen laskentakapasiteetti on moniin muihin maihin verrattuna hyvä.
– Kokoamme suuremmat. Suomessa on ollut historiallisesti hyvin vahva laskennallinen tutkimus ja se on varmaan luonut nokiat ja ja paljon hyvää.