Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys vastustaa Savonlinnan kaupungin suunnitelmia hakata noin 20 hehtaaria taajamametsää Kaupinsaaressa ja Uuraansaaressa. Yhdistys pelkää hakkuiden muuttavan Olavinlinnan kansallismaisemaa ja heikentävän saarten virkistyskäyttöä.
Kaupungin kymmenvuotisen taajamametsäsuunnitelman laatinut metsätalousinsinööri Tuomas Huttunen sanoo, että huoleen ei ole syytä kansallismaiseman suhteen.
– Hakkuut eivät muuta Olavinlinnasta avautuvaa maisemaa millään tavalla. Saaren keskellä tehdään harvennuksia ja saaren eteläosassa uudistushakkuita.
Tekninen lautakunta on hyväksynyt metsästrategian, ja se päättää myös taajamametsäsuunnitelmasta. Se on käsittelyssä joko toukokuun lopussa tai kesäkuussa pidettävässä kokouksessa.
Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Niinivirran mielestä hakkuut muuttaisivat metsäkuvaa merkittävästi.
– Metsä ei näyttäisi samalla tavalla luonnontilaisen kaltaiselta, mihin ihmiset ovat tottuneet maisemaa katsellessa tai veneillessä.
Hän arvioi, että hakkuiden ja taimikonhoidon jälkeen metsä on vaikeakulkuista vähintään viiden vuoden ajan. Niinivirran mukaan kuluisi 80 vuotta ennen kuin metsä olisi samanlainen kuin nyt.
– Se ei paljon lohduta tämän päivän sienestäjiä ja marjastajia.
Tuomas Huttusen mukaan hakkuut on suunniteltu niin, että ne parantavat alueen virkistyskäyttöä. Hän kertoo, että edellisistä hakkuista on aikaa viisitoista vuotta ja metsä on kasvanut aika paljon.
– Ihmiset ovat liikkuneet saarissa hyvin vähän, eikä siellä ole minkäänlaisia polkuja. Uskon, että harvennukset ja metsänhoidolliset toimenpiteet parantavat marjastuksen mahdollisuutta, hän perustelee.
Kaupinsaaren eteläosaan suunnitelluissa siemenpuuhakkuissa jätetään männikköä pystyyn siementämään uutta taimikkoa. Lisäksi alueelle istutetaan taimia. Rantavyöhykkeelle jää vähintään kymmenen metrin suojavyöhyke, jonka puustoa ei kaadeta.
Taajamametsäsuunnitelma oli kommentoitavana huhtikuun loppuun saakka. Savonlinnan kaupunki sai suunnitelmaan alle kymmenen lausuntoa, joissa korostui huoli Kaupinsaaren ja Uuraansaaren hakkuista.
Lausuntonsa hakkuusuunnitelmiin antoi Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen lisäksi esimerkiksi Riihisaari – Savonlinnan museo.
Saarten metsää hoidettu talousmetsinä
Kaupinsaareen ja Uuraansaareen pääsee vain veneellä. Savonlinnan kaupunki on hoitanut saarten metsiä talousmetsinä.
– Se on ollut iät ajat tapana. Ne ovat hankalan kulkuyhteyden päässä olevia lähimetsiä, Huttunen sanoo.
Savonlinnan kaupunki omistaa yhteensä 4 500 hehtaaria metsää, josta taajamametsien osuus on noin 1 350 hehtaaria.
Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Niinivirta huomauttaa, että kaupungin metsästrategiassa taajamametsissä painotetaan virkistyskäyttöä ja metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua, ei puuntuotantoa.
– Ei ole oikein hoitaa taajamametsiä talousmetsäperiaatteiden mukaan, Niinivirta sanoo.
Taajamametsäsuunnitelman mukaan hakkuista kertyisi kantorahatuloa kymmenvuotiskaudella noin 650 000 euroa.
Maisematyölupa ratkaisee
Taajamametsäsuunnitelman hakkuut vaativat vielä maisematyöluvan, josta päättää kaupungin kaavoituspäällikkö. Suunnitelma voi muuttua lupaprosessin myötä.
– Voi olla, että lupaa hakkuille ei tule ja ne jäävät tekemättä tai pienenevät, Huttunen sanoo.
Luonnonsuojeluyhdistys toivoo, että Kaupinsaaren ja Uuraansaaren hakkuita ei toteuteta kiireellisinä tämän tai ensi vuoden aikana.
Huttusen mukaan ensi kesänä alueella ei tapahdu vielä mitään.
– Jos hakkuut toteutetaan, ne tehdään saaristohakkuuna kesällä. Hakkuukoneet tuodaan saareen ja puut kuljetetaan pois lautalla. Kilpailutuksen jälkeen metsäyhtiöllä on kolme vuotta aikaa suorittaa hakkuut.