Luonnossa kasvavat villiyrtit ovat juuri nyt parhaimmillaan, ennen kuin kasvit alkavat kukkia.
Omalta takapihalta voi löytyä helppoja, halpoja ja ekologisia raaka-aineita, joita voi hyödyntää keittiössä monella tapaa.
Yksinkertaisinta villiyrttien käyttöä on lisätä niitä vihreän salaatin sekaan tai kokeilla käden käänteessä syntyvää herkullista pestoa. Ohje löytyy jutun lopusta.
Ruokatoimittaja ja luonnontuoteneuvoja Anu Brask antaa helpot vinkit villiyrttien hyödyntämiseen.
Mukana on seitsemän kasvia, jotka löytyvät monelta pihalta ja sopivat hyvin myös aloittelijoille.
1. Maitohorsma on luonnon oma tankoparsa
Juuri nyt kannattaa kerätä maitohorsmaa, joka on tankoparsan veroinen herkku.
Brask neuvoo, että horsman varret ovat parhaimmillaan parinkymmenen senttimetrin pituisina, kun varsi on vielä punertava ja lehdet vähän supussa.
Nuoria varsia voi hyödyntää kuin parsaa: piirakoissa tai paistamalla ne pannulla.
Monen muun villiyrtin lailla maitohorsma saattaa sellaisenaan maistua karvaalta, mutta öljy, ripaus suolaa ja kevyt paisto pannulla taittaa maun miellyttäväksi.
Brask vinkkaa, että nuoren horsman pähkinäisen maun saa esiin lisäämällä pähkinää paistokseen.
Maitohorsmaa voi hyödyntää koko kesän, sillä vaikka varsi kovettuu, niin lehdet pysyvät syötävinä ja myös kauniin vaaleanpunaiset kukat ovat syötäviä.
2. Siankärsämö tuo villiä makua lämpimiin ruokiin
Osassa villiyrteistä on hyvin voimakas ominainen maku, jolla saa ruokiin villejä ja miellyttäviä aromeja.
Yksi voimakkaan maistuva villiyrtti on siankärsämö. Tämä vanha rohdos- ja maustekasvi on helppo tunnistaa omintakeisista lehdistä. Se saattaa aiheuttaa pujoallergikoille oireita.
Erikoisen näköisen kasvin nuoret lehdet sopivat esimerkiksi edellä mainitun maitohorsman mausteeksi.
– Siankärsämön maku sopii maustamaan lämpimiä ruokia, kuten paahdettuja juureksia, Brask suosittelee.
3. Poimulehti tarjoaa lempeää makua aloittelijalle
Juuri nyt sesongissa ovat poimulehdet, joita voi käyttää ruuanlaitossa monella tapaa. Kaunista, muodoltaan piparkakkumaista lehteä ei oikein voi sekoittaa muihin lajeihin.
– Pienet poimulehdet ovat mureita ja maultaan vihannesmaisia, Brask kuvailee.
Erityisesti varjossa kasvaneet pienet lehdet ovat miedon makuisia, joten ne sopivat hyvin myös aloittelijan makunystyröille.
Kyseessä on monen muun villiyrtin tavoin rohdoskasvi, jota on käytetty muun muassa haavojen hoidossa.
Älä syö poimulehtiä, jos olet raskaana. Liiallinen käyttö voi myös aiheuttaa ummetusta.
4. Voikukan voi hyödyntää juuresta kukkiin
Monelle tutusta voikukasta voi hyödyntää kaikki osat juuresta lehtiin ja kukkiin. Tosin juurien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Lehdet kannattaa kerätä pieninä, ennen kuin kasvi kukkii.
Sahalaitaiset lehdet ovat kitkeriä, kun taas pyöreäreunaiset lehdet ovat maukkaampia.
Voikukkalajeja on Suomessa lähes 500. Maistelemalla löytyvät miellyttävimmät aromit.
Voikukan lehdet sopivat hyvin salaattiin. Karvautta voi taittaa lisäämällä salaattiin ripauksen makeutta.
Villiyrteissä on yleensä enemmän makua kuin tavallisessa salaatissa, joten kannattaa kokeilla pienillä määrillä. Myös ravintoarvoja on enemmän: voikukanlehtien ravintoarvo voi olla kolme kertaa suurempi kuin kasvatetun salaatin.
Brask käyttää myös voikukan kukkia monella tapaa: kukista saa hunajan tapaista siirappia ja nuppuja voi säilöä etikkaan ja käyttää kapristen tavoin.
5. Piharatamo antaa mietoa makua muhennokseen
Piharatamo on hyvä aloittelijan kasvi. Se löytyy monelta kotipihalta. Oma piha onkin hyvä paikka tutustua kasveihin, jos ei pihalla ole käytetty torjunta-aineita tai ajettu bensakäyttöisellä ruohonleikkurilla.
Piharatamoa on kutsuttu myös laastarilehdeksi, sillä se sisältää antibioottisia aineita.
Pienet piharatamon lehdet sekä kukat ovat syötäviä. Maultaan miedot lehdet menevät hyvin salaatin seassa tai kasvismuhennoksessa.
6. Ahomansikka koristaa kakun
Kuivilla paikoilla viihtyvän ahomansikan lehdet ovat monivuotisia.
Vanhat lehdet ovat kovia ja mauttomia, kun taas tuoreet lehdet ovat miedon makeita ja lisäksi kauniita, joten ne sopivat vaikka kakun koristeeksi.
7. Vuohenputki on monikäyttöinen villivihannes
Vuohenputkea Brask kutsuu villiyrtin sijaan villivihannekseksi. Kyseessä on hyvin monikäyttöinen kasvi, joka sopii niin piirakoihin, salaatteihin kuin pestoonkin.
Maku muistuttaa persiljaa tai naattiporkkanaa.
Vuohenputki sisältää paljon C-vitamiinia, rautaa ja flavonoideja.
Sen tunnistamisessa tulee kuitenkin olla tarkkana, koska luonnosta löytyy myös myrkyllisiä näköislajeja. Brask muistuttaa, että Suomen luonnosta löytyy paljon myrkyllisiä, jopa tappavia kasveja, joten lajien tunnistamisesta täytyy aina olla täysin varma.
Helppo villiyrttipesto
Brask suosittelee lisäämään villiyrttejä aluksi tuttuihin ruokiin pieniä määriä.
Toinen helppo tapa tutustua luonnon antimiin, on tehdä niistä pesto, mihin voi hyödyntää monia villiyrttejä. Erityisen hyvin pestoon sopii vuohenputki tai nokkonen, mutta sekaan voi laittaa myös maitohorsman tai voikukan lehtiä.
Pestoa voi käyttää esimerkiksi levitteenä leivän päällä tai kastikkeena salaatille tai pastalle.
Kokeile rohkeasti
Tässä oli vain pieni pintaraapaisu villiyrttien maailmaan. Suomen luonnosta löytyy satoja syötäviä kasveja.
Muista: kerää vain kasveja, jotka tunnistat varmasti!
Vaikka monet villiyrtit ovat parhaimmillaan alkukesästä, eri kasveja ja kasvin osia voi hyödyntää eri aikaan.
– Varjoisilta paikoilta voi löytyä aikaisemmassa vaiheessa olevia kasveja, Brask muistuttaa.
Jutun teossa on käytetty apuna Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjaa.