Hävittäjät jylisivät Helsingin taivaalla. Rautatieaseman seutu hiljeni. Sairaanhoitajia jätti menemättä töihin. Lentoliikenne keskeytettiin. Satamissa pysäytettiin raskas liikenne.
Uudellamaalla herättiin dramaattiseen aamuun perjantaina, kun 1,8 miljoonaa ihmistä kehotettiin pysymään vaaratiedotteessa sisätiloissa drooniuhan takia.
Tilanne vaikutti vaaralliselta ensitietojen perusteella: Ilmavoimat oli saanut jo ennen kello yhtä yöllä tiedon operaatiosta, jossa Suomeen saattaisi harhautua ison räjähdelastin drooneja.
Kaikki eivät kuitenkaan saaneet vaaratiedotetta. Osa sai sen vasta, kun vaara oli jo ohi. Viranomaiset antoivat suomalaisille keskenään ristiriitaista tietoa.
Miten tämä on mahdollista?
Tässä artikkelissa Yle kertoo, millaisia kysymyksiä perjantaiaamun tapahtumat herättävät viranomaisten tiedotuksesta ja valmiudesta drooniuhan aikana.
Kuvaavaa on se, että Suomen sotilaallista maanpuolustusta työkseen käsittelevät ihmiset joutuivat etsimään drooniuhasta tietoa Ylen teksti-tv:stä.
Eduskunnasta tekstiviesti vaaran jo väistyttyä
Puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Räsänen (kesk.) pitää tiedottamista hyvin hämmentävänä.
Ensin hän sai STT:n tekstiviestipalvelun kautta uutisen siitä, että sisäministeriö oli lähettänyt tiedotteen drooniuhasta. Perään tuli tieto siitä, että puolustushallinnon mukaan mitään havaintoja droonista ei ole.
– Piti teksti-tv:stä ja iltapäivälehdistä etsiä tietoa. Ei kerta kaikkiaan voi olla näin. On oltava yksi selkeä viestintäkanava, mihin kansalaiset voivat luottaa, Räsänen sanoo.
Vaaratiedote lähetettiin kello 3.49 ja oli ollut voimassa jo monta tuntia, kun Räsänen sai tekstiviestin ja sähköpostin eduskunnasta. Niissä ilmoitettiin droonitilanteesta.
– Sehän alkoi olla jo ohi siihen aikaan.
Kello 7.06 sisäministeriön pelastusviranomainen tiedotti, että droonivaara oli päättynyt.
– Päällimmäinen ajatus on se, että homma ei taida edelleenkään olla ihan järjestyksessä Suomessa, Räsänen sanoo.
Vaikka Räsänen on puolustusvaliokunnan ja hallintovaliokunnan jäsen, hän sanoo olleensa samojen epäselvien tietojen varassa kuin muutkin kansalaiset.
– Ihan samanlaista spekulointia, että keskenämme arvailemme, että mikähän on tilanne, ja yritämme seurata uutiskanavia.
Vasta myöhemmin kävi ilmi, ettei drooneja todellisuudessa ajautunutkaan Suomeen.
Myös puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari (sdp.) pitää niin ikään ilmiselvänä, että tiedottamista pitäisi parantaa.
– Ensisijaisen tarpeellista on, että myös puolustusvaliokuntaa informoidaan tästä drooniuhasta, Kari sanoo.
Eduskunnan turvallisuusjohtaja Aaro Toivonen vahvistaa, että koko eduskunnalle lähti tiedote tilanteesta kello seitsemän aikoihin aamulla. Ensi viikolla eduskunnassa käydään läpi, miten tiedonkulkua voisi nopeuttaa.
Suomi harmaassa välitilassa
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) sanoo Ylen haastattelussa ymmärtävänsä kritiikin.
– Olen pahoillani siitä, että valiokunnan jäsenille on jäänyt tällaisia tiedontarpeita, joihin ei ole pystytty vastaamaan vielä aamun tunteina, Autto sanoo.
Puolustusvaliokunta kokoontuu käsittelemään tilannetta ensi tiistaina.
Hanna Räsäsen mielestä viranomaisten on pakko herätä tilanteeseen, sillä Suomessa eletään poikkeuksellisia aikoja.
– Olemme periaatteessa rauhassa, mutta oikeasti olemme harmaassa välitilassa. On tarkistettava, ovatko oikeudet ja velvoitteet kohdallaan tällaiseen harmaaseen välitilaan, kun ei olla rauhassa, eikä sodassa. Sisäministeriön, puolustusministeriön ja muiden viranomaisten pitäisi istua samaan pöytään ja katsoa, mikä tässä taas meni pieleen.
Räsäsen kommentti harmaasta välitilasta, jota myös kutsutaan harmaaksi vaiheeksi, on poliitikolta harvinainen. Yleensä poliitikot tyytyvät julkisuudessa toteamaan, että Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.
Harmaa vaihe on rauhan ja avoimen sodan välinen vaihe, jolle tunnusomaista ovat erilainen aktiivinen hybridivaikuttaminen ja hybridiuhat.
Valiokunnan puheenjohtaja Autto sanoo, ettei Suomea ole tarkoituksellisesti uhattu, mutta Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen aiheuttaa vaaraa myös naapurimaille.
– Olivatko asiat siinä kunnossa kuin niiden pitää olla? Se lähtökohta on ehdoton, että suomalaiset pidetään turvassa, Autto sanoo tiedottamisesta.
Ylen tietojen mukaan valtiojohdolle tieto tuli välittömästi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi MTV uutisille olleensa yhteydessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa jo perjantain vastaisena yönä.
Nurmijärveltä eri päätös kuin Helsingiltä
Lisää sekaannusta aiheutti se, että kunnilla ei vaikuttanut olevan minkäänlaista yhteistä linjaa siitä, miten tilanteeseen reagoidaan.
Nurmijärven kunnassa koulupäivä ehdittiin jo perua, mutta päätös pyörrettiin myöhemmin. Helsinki puolestaan teki päätöksen, että kaupungin palvelut järjestetään normaalisti. Päätös tehtiin, ennen kuin droonivaaran päättymisestä oli tietoa. Vantaalla koulupäivä puolestaan alkoi normaalia myöhemmin.
Valtakunnallinen ohjeistus vaaratilanteen varalta vaikuttaa puuttuvan täysin.
– Ensiviestintä jätti paljon kysymyksiä auki. Moni mietti, miten toimia näin koulu- ja työpäivän aamuna, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi perjantaina puoliltapäivin pidetyssä tiedotustilaisuudessa
– Voiko lähteä viemään lapsia päiväkotiin, hän sanoi monen varmasti pohtineen.
Tilanne aiheutti hajaannusta myös sairaaloissa, kun henkilökuntaa jätti saapumatta töihin ja osa myöhästyi vuorostaan. HUSin mukaan henkilökuntaa oli kuitenkin riittävästi potilastyöhön.
Tilanne herätti kritiikkiä kansanedustajien keskuudessa.
– Ei voi olla niin, että sairaalan tai päiväkodin henkilökunta pohtii itse, pitääkö jäädä kotiin vai lähteä töihin, Pia Lohikoski (vas.) kommentoi.
Helsingin satamat säppiin
Helsingin satamissa drooniuhkaan reagoitiin voimakkaasti, kun viranomaiset sulkivat Suomenlahden meriliikenteen satamiin tulevilta aluksilta.
Helsingin Sataman rahtiliiketoimintajohtaja Vesa Marttinen kertoo, että Vuosaaren sataman operatiivinen päällikkö sai tiedon mahdollisesta drooniuhasta puhelimitse viranomaisilta.
– Sen seurauksena suljimme itse satamatoiminnan sekä eri satamiin tulevan raskaan liikenteen, Marttinen sanoo.
Satamiin tuleva maantieliikenne jäi odottelemaan porttien ulkopuolelle.
– Näin varmistuimme siitä, ettei sisään tule liikennettä, koska satamassa olleita aluksia ei pystytty lähettämään ulos.
Marttisen mukaan satama-alueilla oli tapahtuma-aikaan puolen tusinaa alusta. Merelle sataman ulkopuolelle ankkuroitui joitain aluksia, jotka eivät päässeet rantautumaan.
Poikkeustilanne purkautui aamuseitsemän jälkeen. Vesa Marttinen sanoo, että tilanne oli suhteellisen lyhyt ja pysyi hallinnassa.
– Seurannaisvaikutukset olivat rajattuja. Jokunen tunti lisää, niin se olisi ruvennut ruuhkauttamaan liikennettä.
Myös lentoliikenne keskeytettiin aamuneljältä.
Uudenmaan alueella sijaitsee myös paljon kriittistä infrastruktuuria, kuten Fortumin voimalaitoksia. Fortum ei halunnut kommentoida tilannetta vedoten turvallisuussyihin.
Epäselvyyttä ja teknisiä ongelmia
Suomessa havahduttiin drooniuhkaan toden teolla viime maaliskuussa, kun Kouvolaan ja Luumäelle putosi kaksi droonia. Myös tuolloin viranomaisia arvosteltiin epäselvästä tiedottamisesta ja siitä, ettei tieto tavoittanut kaikkia uhan vielä ollessa päällä.
Perjantaiaamun tapahtumien perusteella on selvää, että drooniuhasta tiedottaminen takkuaa yhä. Tilannetta hankaloittivat tekniset ongelmat
Viranomaisten käyttämä 112 Suomi -sovellus ei toiminut kunnolla, kun osa ihmisistä ei saanut sovelluksen kautta lainkaan ilmoitusta puhelimeensa. Jotkut saivat ilmoituksen vaaratiedotteesta vasta avattuaan sovelluksen, ja osa sai ilmoituksen vain vaara ohi -tiedotteesta.
Suomessa on kehitetty niin sanottuun cell broadcast -teknologiaan pohjautuvaa järjestelmää, mutta sen käyttöönoton on arvioitu olevan mahdollista vasta vuoden 2027 lopulla.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Heikki Auton mukaan järjestelmä pitäisi voida ottaa käyttöön nopeammin kuin nykyisen suunnitelman mukaan.
Oikaisu 16.05 kello 21.51: Cell broadcast -teknologia ei perustu tekstiviesteihin toisin kuin jutussa alunperin kerrottiin.
Juttua korjattu 16.05 kello 12.06: STT:n tekstiviestiuutiset ei välitä tiedotteita.