Yhä useampi käyttää työssään tekoälyä. Suosituinta se on korkeakoulutettujen keskuudessa, käy ilmi Tilastokeskuksen ja Euroopan komission tuoreesta kyselystä.
Helmikuussa tehdyn kyselyn mukaan 47 prosenttia korkeakoulutetuista käyttää tekoälyä työtehtäviinsä.
Tekoälyn tarkoitus on tehdä työstä helpompaa ja tehokkaampaa, mutta joskus vaikutus voi olla päinvastainen.
Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakosken mukaan tekoälyn käyttö töissä voi kuormittaa mieltä ja heikentää työhyvinvointia, jos tietyt asiat eivät työpaikalla toteudu.
– Työnantajien pitäisi herätä siihen, että tekoäly muuttaa työtä. Tuottavuuskaan ei lisäänny, jos työtä ei saada aidosti sujumaan, vaan ihmiset alkavat voida huonosti.
Ylikuormituksesta voi seurata aivokärähdys
Maaliskuussa yhdysvaltalainen aikakauslehti Harvard Business Review uutisoi lähes 1500 osallistujan kyselytutkimuksesta, jossa ihmiset kertoivat tekoälyn käytön lisäävän kuormitusta töissä. Tätä kutsutaan artikkelissa nimellä AI brain fry.
Kalakoski käyttää termistä suomennosta aivokärähdys. Se on peräisin suomentaja Antero Tiittulalta. Kalakoski tapasi Tiittulan hiljattain sattumalta ja kysyi, mikä voisi toimia AI brain fryn suomenkielisenä vastineena.
Aivokärähdyksessä on kyse psyykkisestä ja kognitiivisesta ylikuormitustilasta, Kalakoski sanoo. Siitä, että tekee liikaa, ylittää oman kantokyvynsä.
Ajatus ei kulje, pää on puuroa, uuvuttaa. Psyykkinen ylikuormitustila oireilee eri tavoin ja pakottaa ottamaan aikalisän.
Toisin kuin burnout, aivokärähdys ei synny ajan myötä, vaan se on ylikuormittumisen välitön seuraus vähän samaan tapaan kuin lihakset väsyvät suuren fyysisen ponnistelun aikana, Kalakoski selittää.
– Emme voi tehdä lihastyötäkään loputtoman pitkiä sarjoja isoilla painoilla.
Tekoälyn valvominen on raskasta ja kuormittaa mieltä
Harvard Business Reviewin kyselytutkimuksessa kuormitus liittyi etenkin tilanteisiin, joissa ihmisen piti seurata samaan aikaan montaa asiaa, kuten valvoa usean eri tekoälyagentin tehtäviä ja reagoida niihin.
– Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että monitekeminen on ihmiselle hyvin kuormittavaa eikä kovin tehokasta.
Kalakoski puhuu ”päätöskuormasta”. Kun kone laskee, kokoaa ja järjestelee, jää ihmisen tehtäväksi arviointi ja päätösten tekeminen. Onko tekoäly onnistunut tehtävässään vai ei?
Koska tekoäly ei ole aukoton ja tekee välillä virheitä, on ihmisen oltava tarkkana. Annetun tiedon alituinen arvioiminen on raskasta ja kuormittaa eri tavalla kuin vaikka tekstin tuottaminen itse, Kalakoski sanoo.
Kuuntele Areenasta Tiedetrippi-podcastin jakso tehokkuuden tavoittelun kääntöpuolista.
Tekoälyyn pitää voida luottaa, jotta sitä voi käyttää työssään, mutta samaan aikaan pitää seuloa koko ajan mahdollisia virheitä.
– On aika vähän puhuttu siitä, että tekoälyn käyttöön tulee tällaista uudenlaista arvioivan lukemisen vaadetta.
Virheiden lisäksi pitää arvioida sitä, onko tekoälyn tuottama viesti sävyltään ja merkitykseltään sopiva, Kalakoski sanoo.
Työpäivä voi muuttua aiempaa intensiivisemmäksi, kun tekoäly hoitaa helpot ja tylsät rutiinitehtävät. Tällöin ihmiselle jää kaikkein vaativin aivotyö.
Toisaalta puuduttavien tehtävien siirtyminen tekoälyn hoidettavaksi voi lisätä työhyvinvointia, koska tällöin työntekijä saa keskittyä ydinosaamiseensa, Kalakoski sanoo.
Olennaista on se, että ihminen kokee hallitsevansa työtään.
Laki kieltää liiallisen kuormituksen
Kalakoski on haastatellut eri alojen työntekijöitä tekoälyn käytöstä. Ihmiset ovat kertoneet työnantajilta tulevasta paineesta ottaa tekoäly haltuun mahdollisimman pian.
Pomot eivät halua tippua kehityksen kelkasta.
On vaikea kuvitella, että jonkin tuotantolaitoksen nurkkaan vietäisiin kasa työkaluja ja sanottaisiin, että nyt hei rupeatte kaikki käyttämään näitä
Tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski
Monet työntekijät ovat kaivanneet lisää apua siihen, mihin ja miten tekoälyä on tarkoitus käyttää omassa tehtävässä, Kalakoski kertoo. Yleiset esimerkit kahvin hinnasta excelissä eivät paljoa auta.
– On vaikea kuvitella, että jonkin tuotantolaitoksen nurkkaan vietäisiin kasa työkaluja ja sanottaisiin, että nyt hei rupeatte kaikki käyttämään näitä.
Erityisen kuormittavana työntekijät kokevat sen, jos ohjeet ja käytäntö ovat epäselviä tai toisistaan ristiriidassa.
Työnantajien pitäisi osata kertoa, mitä tekoälyllä tavoitellaan ja miten sen käyttö tekee työstä helpompaa ja parempaa, Kalakoski sanoo.
Uudelle työkalulle pitää olla oikea tarkoitus.
– Jos tätä ei viestitä, voi työntekijöille tulla olo, että nyt meistä halutaan eroon ja tekoäly vie meidän työt.
Tekoälyn käytöstä aiheutuva kuormitus on Kalakoskesta selvästi työsuojelukysymys.
Hän muistuttaa, että työsuojelulainsäädännössäkin lukee, että haitallinen psykososiaalinen kuormitus on työnantajan vastuulla eivätkä työvälineet saa aiheuttaa haitallista kuormitusta.
Kalakoski uskoo yhdessä oppimiseen sekä kokemusten ja vinkkien jakamiseen. Sille pitäisi työpaikoilla varata aikaa.
– Ei niin, että jokainen on yksin sen tekoälyn kanssa miettimässä, että mitä ihmettä mun pitäisi oikein tehdä.