Lahtelainen Timo Siitonen ei halua enää hakea töitä. Syynä on kahdeksan vuotta sitten tapahtunut autokolari.
Toukokuussa vuonna 2018 Siitonen oli töissä ravintolan kuljettajana. Hän oli työkeikalla ajamassa pois kaatopaikalta, kun kuorma-auton jarrut lopettivat äkkiä toimintansa.
Auto törmäsi kolmeen muuhun autoon. Muissa autoissa oleville ei käynyt kolarissa pahasti. Aluksi näytti siltä, että myös Siitonen selvisi kolarista säikähdyksellä.
Pian Siitosen sormet alkoivat kuitenkin puutua. Sitten käsi ei enää toiminut kunnolla. Polvi alkoi kerätä nestettä.
Timo Siitonen kertoo videolla päivästä, joka muutti hänen elämänsä:
Työttömien joukosta työkyvyttömyyseläkkeelle
Kolarin jälkeen Siitonen hakeutui lääkäriin. Hän kokee jääneensä ilman tarvitsemaansa hoitoa. Siitonen kertoo käyneensä esimerkiksi yli kymmenen kertaa kaupungin sairaalassa ennen kuin hänen kätensä leikattiin.
– Kaikki laskut jouduin itse maksamaan. Sinne meni tuhansia euroja. Ne taitaa kaikki olla maksettu pois, mutta haitta ja kipu jäi.
Siitonen kokee olevansa nyt työkyvytön. Hän ei pysty kävelemään montaa sataa metriä ilman, että jalat alkavat krampata. Käden rasittaminen aiheuttaa voimakasta kipua.
Siitonen kertoo, että hänelle on tarjottu töitä kolarin jälkeen, mutta hänestä olisi väärin ottaa työtä vastaan.
– En kehtaa kenellekään työnantajalle tehdä niin. Koen, että tekisin vääryyttä, jos menisin töihin ja sitten seuravana päivänä tai kahden viikon päästä ilmoitan, että olen sairausloman tarpeessa.
Siitonen haluaisi tehdä töitä, mutta omasta mielestään hän kuuluisi kuntonsa puolesta työnhakijoiden rivistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työttömänä työnhakijana hänellä on ollut velvollisuus hakea kolmea työpaikkaa kuukaudessa.
Lahti toivoo helpotusta työttömyyslukemiin
Lahden työllisyyspalveluissa on huomattu, että työnhakijoina on valtava määrä Siitosen kaltaisia ihmisiä, jotka eivät ole työkykyisiä. Se on ongelma talousvaikeuksista kärsivässä kaupungissa, sillä kuntien täytyy korvata osa pitkäaikaistyöttömien työttömyysetuuksista Kelalle.
Tänä vuonna Lahti maksaa Kelalle työttömyysetuuksia 25 miljoonaa euroa.
Tammikuussa kaupunki aloitti pilotin, jossa työkyvyttömiä yritetään saada pitkäaikaistyöttömien joukosta sairaspäivärahalle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lahden työllisyyspalvelut ovat etsineet asiakkaistaan sopivia henkilöitä pilottiin. Mukaan lähteneet ihmiset ovat päässeet Mehiläiseen, jossa monialainen tiimi tutkii heidän työkykyään sekä kuntoutuksen mahdollisuuksia.
Tutkimukset, jotka liittyvät asiakkaan työkyvyn arviointiin, ovat osallistujille ilmaisia.
Pilottiin on valittu noin sata henkilöä.
Kaupunki joutuu odottamaan pilotin tuloksia kärsivällisesti, sillä tutkimusten valmistuminen ja Kelan tai vakuutusyhtiön päätösten saamisessa voi mennä kuukausia.
Työkyvyttömät tukkivat työllisyyspalvelut
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon työttömien työnhakijoiden joukossa on työkyvyttömiä.
Lahden työllisyyspalveluiden tuetun palvelun työnvälitysasiantuntija Hannele Maununen arvioi, että jopa puolet heidän asiakkaistaan saattaa olla työkyvyttömiä.
THL:n johtavan tutkijan Minna Kivipelto kertoi MTV Uutisille, että lähes kaikki monialaisten työllisyyspalveluiden asiakkaat ovat käytännössä työkyvyttömiä. Vuonna 2022 heitä oli noin 40 000 henkilöä.
Työkyvyttömät ruuhkauttavat työllisyyspalveluita, joissa yhdellä työnvälitysasiantuntijalla voi olla satoja asiakkaita. Maununen kuvailee tilannetta hirvittäväksi erityisesti monialaisessa tiimissä, jossa autetaan henkilöitä, joilla on vakavia terveydellisiä haasteita.
– Ydintehtävämme pitäisi olla työnvälitys, mutta tällä hetkellä tuntuu, että olemme psykologeja, terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Me emme yksin pysty ratkaisemaan näin isoa ongelmaa.
Moni työkyvytön roikkuu työttömänä työnhakijana, koska hoitoon on välillä vaikea päästä. Kaikilla heillä ei ole voimia tai osaamista luovia järjestelmässä, jotta saisi tarvittavan avun.
Osa työkyvyttömistä on työkyvyttömiä vain, koska heidän sairauttaan ei ole hoidettu.
Työeläkevakuuttaja Keva huomasi tutkimuksessaan, että työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysten osuus on kasvanut viime vuosina.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindbergin mukaan tilannetta ovat pahentaneet lakimuutokset. Esimerkiksi toimeentulouudistuksen vuoksi hyvinvointipalveluiden kuntouttavassa työtoiminnassa olleista on tullut ensisijaisesti työnhakijoita.
Hyvinvointialueilla ei ole tarpeeksi resursseja tarjota monen pitkäaikaistyöttömänä olevan tarvitsemaa palvelua.
– Kunnat ovat joutuneet kuromaan umpeen hyvinvointialueiden ja kuntien palveluiden väliin jääviä kuiluja. Näin estetään se, että kuntalaiset eivät putoaisi kokonaan palveluiden ulkopuolelle tässä murrosvaiheessa, Lindberg kuvailee.
Sekä Lindberg että Lahden työllisyyspalveluiden Maununen uskovat, että tilanteen ratkaisuun tarvitaan kuntien, hyvinvointialueiden ja Kelan yhteistyötä.
Varovaisen toiveikkaita tuloksia
Pilotista saadut ensitulokset ovat varovaisen toiveikkaita, vaikka muutama ihminen on saanut hakemukselleen kielteisen päätöksen. Kolme henkilöä on päässyt pilotin avulla työkyvyttömyyseläkkeelle, muutama sairauspäivärahalle.
Lahden työllisyysjohtaja Taisto Tuominen laski kahden työkyvyttömyyseläkkeelle päässeen kuusikymppisen osalta pilotin taloudellisia vaikutuksia.
Tuomisen laskelman mukaan pilotti säästi kaupungin rahoja 15 000 euroa, kun potista vähennettiin Mehiläiselle maksetut rahat. Säästöt ovat huomattavasti suurempia, jos myös nuoremmat saavat myönteisiä päätöksiä.
Jo nyt pilotti on herättänyt kiinnostusta myös muissa kunnissa, joissa huokaillaan saman ongelman ääressä. Jos pilotista tulee lisää hyviä tuloksia, se voi jopa levitä Suomen malliksi.
– Tämä voi olla uraauurtava tai sitten jäädä yksittäiseksi kokeiluksi, Tuominen pohtii.
Ensimmäinen taho, joka auttoi
Ennen kolaria Siitonen oli kova työmies, joka tarttui siihen, mitä oli tarjolla. Hän teki töitä muun muassa ilmastointiasentajana, levyseppähitsaajana, julkitilakalusteiden asentajana ja varastomiehenä.
Siitonen on hakenut Kelalta sairauspäivärahaa, mutta hakemukset on hylätty, koska Siitosen täytyisi hakea kevyempää työtä. Sellaista ei vain ole löytynyt.
Siitonen yllättyi, kun työllisyyspalvelut kertoivat, että hänen olisi mahdollisuus päästä mukaan pilottiin.
Videolla Timo Siitonen kertoo mielipiteensä pilotista.
Siitonen on kokenut, että ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen joku on pyrkinyt edistämään hänen asioitaan.
Pilotissa Siitonen on päässyt ilmaiseksi hoitoon. Mehiläisessä Siitosen työkykyä on kartoitettu ja hän on saanut lähetteen myös lisätesteihin kaupunginsairaalaan.
Siitonen toivoo, että hänet saataisiin kuntoutettua. Työ ei merkinnyt Siitoselle vain tuloja, vaan se oli myös paikka, jossa sai tehdä asioita muiden ihmisten kanssa.
Jos kuntoutus ei onnistu, Siitosen toiveena on työkyvyttömyyseläke.
– Se laittaisi asiat uuteen perspektiiviin, mutta tietäisin ainakin, missä mennään ja mitkä ovat tulevaisuusnäkymät. Nyt en tiedä yhtään, mitä tässä tapahtuu.
21.5.2026 kello 8.55: Korjaus: palveluohjaaja-termi on muutettu työnvälitysasiantuntijaksi.
21.5.2026 kello 9.14. Tarkennettu, että Maununen kuvailee erityisesti monialaisen tiimin tilannetta.
Oletko kohdannut ongelmia järjestelmän kanssa? Kerro meille: