Perheneuvoloiden tulevaisuus on vaakalaudalla.
Jos hallituksen lakiehdotus menee läpi, hyvinvointialueiden ei enää jatkossa tarvitse tarjota kasvatus- ja perheneuvontaa.
Perheneuvolat ovat yksi tutuimmista kasvatus- ja perheneuvonnan palveluista. Muutos olisi osa laajempaa sosiaalihuollon uudistusta.
– Näen riskinä sen, että mikäli lakisääteisyys poistuu, tulevaisuudessa hyvinvointialueet säästöpaineiden alla luopuvat tämän tyyppisestä matalan kynnyksen varhaisen tuen palvelusta, perheneuvolan sosiaalityöntekijänä pääkaupunkiseudulla työskentelevä Maria Wahlstedt sanoo.
Wahlstedt toimii myös puheenjohtajana ammattijärjestö Talentian Kasvatus- ja perheneuvonnan sosiaalityöntekijöiden yhdistyksessä, Kapene ry:ssä.
Hänen mukaansa hallituksen esittämä muutos herättää alalla laajasti huolta.
Lasten levottomuus, pelot ja ahdistus näkyvät perheneuvolassa
Perheet voivat tällä hetkellä hakeutua perheneuvolaan itse ilman lähetettä.
– Meille tulee paljon levottomien lasten vanhempia, jotka hakevat apua vanhemmuuteen ja siihen, miten toimia lapsen kanssa. Autamme myös muun muassa lasten peloissa ja ahdistuksessa, vaativissa erotilanteissa ja yhteisvanhemmuudessa, Maria Wahlstedt sanoo.
Perheneuvolassa asiakkaana on yleensä koko perhe. Perheneuvolan tehtäviä ovat esimerkiksi lapsiperheiden omien voimavarojen vahvistaminen ja vanhemmuuden tukeminen.
– Pyrimme siihen, että voimme auttaa vanhempaa olemaan se, jonka syliin lapsi käpertyy, kun lapsi voi huonosti, Maria Wahlstedt sanoo.
Kasvatus- ja perheneuvonnassa on vuosittain arviolta 50 000 asiakasta.
Päätökset hyvinvointialueiden käsiin
Hallituksen esityksen mukaan jatkossa olisi nykyistä enemmän hyvinvointialueiden omissa käsissä, mitä palveluita ne omalla alueellaan lapsiperheille järjestävät.
Esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan tarjoaminen ei enää olisi pakollista. Jatkossa apua tarjottaisiin uuden lapsiperhepalvelun kautta.
– Pyrkimys on se, että siirryttäisiin lakisääteisestä palveluvalikosta kokonaisvaltaisempaan palveluun, joka vastaisi aiempaa paremmin lasten ja perheiden tuen tarpeisiin, lakimuutoksen valmisteluun osallistunut erityisasiantuntija Heta Kulla-Mykkänen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Uuden lapsiperhepalvelun mallin kehittäminen on vasta alkuvaiheessa. Siihen koottaisiin palveluita, joiden kaltaisia on tähän asti toteutettu muun muassa perhetyössä, kasvatus- ja perheneuvonnassa, tehostetussa perhetyössä sekä kotiin vietävässä perhekuntoutuksessa.
Hyvinvointialueet voisivat kuitenkin päättää entistä enemmän itse, millaisia palveluita ne tarjoavat.
Ministeriö: Muutoksia pitäisi tehdä ilman säästötavoitteitakin
Heta Kulla-Mykkäsen mukaan muutos halutaan tehdä, koska nykyisessä laissa määrätyt palvelut eivät enää vastaa riittävän hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Muutoksia pitäisi tehdä ilman säästötavoitteitakin. Kulla-Mykkäsen mukaan asiakkaita hyppyytetään nyt palvelusta toiseen. Lisäksi perheiden tarpeet ovat erilaisia eri puolilla Suomea.
Hänen mukaansa hyvinvointialueet saisivat jatkossakin halutessaan jatkaa hyviksi katsomiaan palveluita, esimerkiksi juuri kasvatus- ja perheneuvontaa, osana uutta lapsiperhepalvelua.
– Olisi täysin mahdollista käyttää jatkossa kasvatus- ja perheneuvonnan tuttuja menetelmiä, toimintatapoja ja ammattitaitoa, Heta Kulla-Mykkänen sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö kerää parhaillaan lausuntoja hallituksen lakiluonnoksesta.
Ammattiliitot: Jos lakisääteisyys poistuu, perheneuvoloita uhkaa alasajo
Kasvatus- ja perheneuvonnan työntekijöitä edustavat ammattiliitot kritisoivat lakimuutosta.
Jos kasvatus- ja perheneuvonta poistuu laista, sitä uhkaa niiden mukaan alasajo.
– Kun tiedetään, mikä hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne tällä hetkellä on, niin kyllähän se jo nyt näkyy, ettei siellä käytännössä ole mahdollista toteuttaa mitään sellaista palvelua, joka ei ole lakisääteistä, ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov Psykologiliitosta sanoo.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten etuja ajavan Talentian mukaan lakiehdotus johtaisi lisäksi suuriin eroihin hyvinvointialueiden välillä.
– Lapsiperheiden kannalta tämä tulee tarkoittamaan vaihtelevaa palvelutasoa. Eli se, missä asut, vaikuttaa siihen, millaisia palveluita sinulla on käytettävissäsi, yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen Talentiasta sanoo.
Perheneuvolaan voivat tulla vanhemmat, sisarukset ja jopa isovanhemmat, sosiaalityöntekijä Maria Wahlstedt kertoo videolla.
Uudella lapsiperhepalvelun mallilla saataisiin sosiaali- ja terveysministeriön mukaan noin 8,6 miljoonan euron vuosittainen säästö.
Uuden mallin kattaman palvelun kokonaisuuteen kului ministeriön mukaan toissa vuonna yli 500 miljoonaa euroa. Kasvatus- ja perheneuvonnan kustannukset ovat siitä arviolta 88 miljoonaa euroa.
Uudistuksessa asiakasmäärä kasvaisi: lapsiperhepalveluun tulisi arviolta liki 10 000 lasta lisää eli osa nykyisistä lastensuojelun asiakkaista.
Perheiden kanssa ”suoraan syvään päätyyn”
Maria Wahlstedt pitää rikkautena sitä, että perheet saavat perheneuvolasta yhdeltä luukulta apua sekä sosiaalityöntekijältä että psykologilta. Pääkaupunkiseudulla he työskentelevät usein työpareina.
– Kun samassa huoneessa on yhdistettynä sosiaalinen ja psykologinen näkökulma, pääsemme heti kiinni haasteisiin. Lähdemme perheiden kanssa niin sanotusti suoraan syvään päätyyn, Maria Wahlstedt sanoo.
Käyntikertoja on esimerkiksi pääkaupunkisedulla yleensä yhdestä viiteen. Perheet voivat myöhemmin tulla asiakkaiksi uudestaan.
Toisin kuin tähän asti, lakiluonnoksen mukaan uudessa mallissa asiakkaille ei enää tarvitsisi tarjota monen ammattiryhmän toteuttamaa kasvatus- ja perheneuvontaa. Lakiluonnoksen mukaan varsinkin psykologeja voitaisiin hyödyntää nykyistä vähemmän, sillä he voisivat toimia konsultoivassa roolissa.
Uuden mallin kehittäminen on kuitenkin vielä täysin alkuvaiheessa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hyvinvointialueet voivat itse päättää, keitä ammattilaisia lapsiperhepalveluissa jatkossa työskentelee.
Sosiaalityöntekijä pelkää, että perheiden ongelmat kasvaisivat
Maria Wahlstedt pitää lyhytnäköisenä, jos hyvin toimivaa varhaisen tuen palvelua nyt heikennettäisiin. Jos perheiden ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa, ongelmat paisuvat ja raskaamman avun tarve kasvaa.
Silloin myös kustannukset ovat kovat.
– Oma kokemuksemme on, että tämä on palvelu, johon ihmiset haluavat tulla ja josta he saavat apua. Miksi ihmeessä poistaa sellainen palvelu, mikä toimii? Tällaista palveluahan pitäisi lisätä, Maria Wahlstedt sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
Korjaus 19.5.2026 klo 14.23. Juttuun ja otsikkoon korjattu, että kasvatus- ja perheneuvonnassa on vuosittain arviolta 50 000 asiakasta. Aiemmin lukumäärällä viitattiin virheellisesti perheisiin.