Perjantain droonit olisivat Suomeen päätyessään voineet aiheuttaa tuhoa Suomen tiheimmin asutulla alueella.
Jos droonit olisivat harhautuneet Suomeen, ne olisivat osuneet Porvoon ja Helsingin väliselle alueelle Uudellemaalle. Lopulta droonit eivät päätyneet Suomen alueelle.
Puolustusvoimat kertoo Ylelle lauantaina, että lennokit olivat matkalla kohti Suomea Venäjän suunnasta.
Droonit liittyivät Ukrainan massiiviseen iskuun Venäjälle. Ukraina iski torstain ja perjantain välisenä yönä Moskovan länsi- ja luoteispuolella sijaitseviin kohteisiin.
Lähimmät kohteet sijaitsivat 300 kilometrin päässä Suomen rannikosta. Suomesta katsoen Ukrainan kohteet ovat etelä-kaakossa, noin puolivälissä Ukrainan ja Uudenmaan välissä.
Edellisellä kerralla ukrainalaisia drooneja harhautui Suomeen, kun Ukraina iski Suomenlahden pohjukkaan. Silloin Suomen alueelle tulleet droonit olivat matkalla etelästä Suomenlahtea pitkin kohti itää.
Yle kysyi, miksi droonit olivat perjantaina vaarassa harhautua Suomeen.
– Droonit voivat harhautua suunnitelluista reiteistä tai kohteista useiden tekijöiden, kuten Venäjän häirinnän, torjuntatulen tai teknisen vian seurauksena, Puolustusvoimat vastaa.
Suomi sai drooneista ennakkovaroituksen kello 1 yöllä, ja viranomaisilla oli aikaa varautua Porvoon ja Helsingin välille varhain aamulla tuleviin lennokkeihin. Mahdollisesti harhautuvien droonien arveltiin päätyvän Suomen alueelle kello 4:n ja 7:n välillä.
Suomi ei ole kertonut, miten ja mistä se saa ennakkovaroituksen drooneista.
Ennakkovaroitus on valtiojohdossa ja Puolustusvoimissa hyvin pienen ryhmän tiedossa. Viro ja Latvia eivät saa vastaavia varoituksia.
Puolustusvoimat kertoi aiemmin, että droonien suuri määrä, suuri räjähdelasti ja suunta vaikuttivat uhka-arvioon niin, että sotilaat ryhtyivät valmistelemaan torjuntaa ja olivat yhteydessä muihin viranomaisiin.
Viranomaiset sulkivat ilmatilan ja merialueen sekä varoittivat Uudellamaalla olevia vaaratiedotteella. Tämä tehtiin, jotta drooneista ja niiden torjumisesta syntyisi mahdollisimman vähän vahinkoa. Eilen, kuten vastaavissa tilanteissa yleensä, myös valtiojohto oli tietoinen tilanteesta.
Yle kysyi, mitkä kohteet rannikolla olivat vaarassa.
– Alue on Suomen tiheimmin asuttua aluetta. Siellä sijaitsee myös suuri määrä yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita, jotka voisivat vaurioitua droonien osuessa niihin, Puolustusvoimat vastaa.
Alueella on esimerkiksi Nesteen öljynjalostamo Porvoossa, Vuosaaren satama ja huomattava määrä suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella asuu noin kolmannes Suomen väestöstä.
Puolustusvoimat varautui perjantaina Maa-, Meri- ja Ilmavoimien avulla torjumaan lennokkeja ja ehti nostaa valmiutta, eli se sai tai olisi saanut tarvittaessa liikkeelle tavallista enemmän hävittäjiä, sota-aluksia ja ilmatorjuntaa.
Drooneja varaudutaan torjumaan erityisesti merellä, ennen kuin ne ehtivät mantereen päälle. Merellä ampumisesta tulee myös vähemmän vahinkoa.