Sullii 400 sápmelačča muitaledje iežaset vásáhusaid Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnii ja dain čálle viiddis raportta. Amas sápmelaččaid vásáhusat vajálduvvat, kommišuvnnas doaibman Ánne-Sire Länsman evttohii Suoma Sámiid Guovddášsearvvi ávvudoaluin, ahte searvvit bargagoađášedje dan ovdii, ahte sápmelaččat ieža oahpásmuvvet raporttaide.
Sierra guovlluid sápmelaččaid vássán dáhpáhusaide oahpásmuvvan livčče buorrin, čilge Länsman.
– Mun evttohin, ahte sámesearvvit sáhtášedje vuolgit dieid raporttaiguin johtit miehtá Sámi. Sáhtášedje ordnet vaikko lohkandilálašvuođaid, gos lohket daid raporttaid ja de háleštallet dieid birra, konkretisere Länsman.
Veahkadis vásáhusain sáhttet badjánit stuorra dovddut. Oulu Sámit searvvi ságadoalli Mirka Kelahaara smiehtai, leago sávaldat menddo stuoris servviide, mat doibmet eaktodáhtolaš fámuiguin.
– Oalle stuorra ovddasvástádus livčče gal vuolgit dákkár barggu bargat. Jus servviide boađášii bargun doalvut dan ovddosguvlui, dárbbašivčče gulahallama ja ovttas ráhkadit makkár nu struktuvrra. Dalle buohkat máhtášedje seammaláhkai vuolgit gieđahallat dán ášši, smiehtadii Kelahaara evttohusa maŋŋá.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna gullamiin loktanedje earet eará giellaáššit, identitehtaváttisvuođat, ásodat- ja skuvlavásáhusat sihke vásáhusat veahkaválddis.
Raportta luobaheami maŋŋá dan lohke jitnosit Suoma Álbmotteáhteris ja maiddái Anáris. Dalle Kommišuvdna váruhii, ahte loahpparaporttas gieđahallet issoras fáttáid.
Eai dieđe, dahje dovdda nuppi sámeguovllu áššiid nu bures maid jáhkket
Sápmi lea viiddis, iešguđet sámeguovlluid dáhpáhusain ja vásáhusain lea olu maid oahppat, muittuha Länsman.
– Eat mii gal dieđe, dahje dovdda nuppi guovllu sámeáššiid nu bures, go maid mii kánske jáhkkit. Ieš sáhtán dadjat, ahte mun ohppen hui olu dán proseassas, ákkastallá Länsman.
Sámeráđi Suoma juhkosa ságadoalli ja Johtti Sápmelaččat -searvvi lahttu Niko Valkeapää doarju Länsman evttohusa, go eai ovttaskas sápmelaččat dieđe visot duogážis ja historjjás.
– Vai mii ieža oahpašeimmet das ja basttášeimmet ipmirdit, ahte mii lea váikkuhan ovdamearkka dihte anárašguovllus, nuortalašguovllus, Ohcejogas, Eanodagas ja Vuohčus, logahallá Valkeapää.
”Eat mii suige hálit, ahte dušše suopmelaččat lohket dan raportta”
Duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna evttohusain lea maiddái dat, ahte sámekultuvrra ja searvedoaimma doarjumii galggašii addit eanet stáhtadoarjaga.
Okta čoavddus livčče, jus sámesearvvit oaččošedje bargi dákkár prošeavtta várás, jurddaša Länsman.
– Eat mii suige hálit, ahte dušše suopmelaččat lohket dan raportta ja suopmelaččat guldalit mii sápmelaččain lea dadjamuš, dadjá Länsman.
