Kansallis­aarteemme uhattuna: karjalan­karhukoirien pentuja ei voi hankkia ulkomailta

Kun metsästyskoiria ei oteta enää entiseen malliin, uhkaa suomalaisia koirarotuja kuihtuminen.

Johannes Lehtomäki ja hänen Sisukkaan Elma - karjalankarhukoira osallistuivat toukokuun alussa rodun 90-vuotissyntymäpäiväjuhliin Laukaan Peurungassa. Video: Jaana Polamo / Yle

Karjalankarhukoira on ollut vuosikymmeniä yksi Suomen suosituimmista metsästyskoirista.

Nyt rodun tulevaisuus huolestuttaa, kun rekisteröintimäärät ovat viime vuosina romahtaneet.

Rotua rekisteröitiin sen huippuvuosina 1960-luvulla yli 1 000 pentua vuodessa. Kolme vuotta sitten rekisteröinnit puolittuivat 600:sta hieman yli 300:aan.

Viime vuonna päästiin kampanjoinnin avulla hieman yli 400 rekisteröityyn pentuun.

Karjalankarhukoira on yksi Suomen Kennelliittoon kuuluvista viidestä kotimaisesta koirarodusta. Rodun koirien väheneminen on erityisen huolestuttavaa, koska pentuja ei voi hankkia ulkomailta.

Multialainen karjalankarhukoirien kasvattaja Johannes Lehtomäki kertoo, että rodun geenipohja on kapea eikä se kestä rekisteröintimäärien jatkuvaa vähenemistä.

– Kaikilla, jotka tietävät tilanteen, on iso huoli, kertoo Lehtomäki.

Johannes Lehtomäki katselee karjalankarhukoiraansa Elmaa.
Lehtomäki on kasvattanut karjalankarhukoiria kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Kasvattaja korostaa, että kyse on koko suomalaisen yhteiskunnan asiasta.

Karjalankarhukoirasta puhutaan Suomen ainoana sotasaaliina, koska se on kehitetty pitkälti niistä koirista, jotka jatkosodan aikana haettiin talteen rajan taakse jääneestä Itä-Karjalasta.

– Karjalankarhukoiraa voidaan pitää kansallisaarteena. Jos me Suomessa menetämme rodun punaisen langan, sitä ei ole enää kiinni saatavissa, Lehtomäki sanoo.

Muita Suomen Kennelliittoon kuuluvia kotimaisia rotuja ovat suomenajokoira, suomenlapinkoira, suomenpystykorva ja lapinporokoira.

Näiden kaikkien rotujen pentujen rekisteröintimäärät ovat joko laskeneet tai parhaimmillaankin pysyneet samalla tasolla 2000-luvulla.

Eniten ovat vähentyneet suomenajokoirien rekisteröinnit. Kun niitä rekisteröitiin huippuvuonna 1984 yli 5 000, oli rekisteröintimäärä viime vuonna ainoastaan hieman yli 600.

Karjalankarhukoiraharrastajilla on suuri huoli rodun kohtalosta:

Video: Jaana Polamo / Yle

Metsästyksen muutokset vähenemisen taustalla

Karjalankarhukoirarodun jalostusryhmän puheenjohtaja Teppo Lahti ja Suomen pystykorvajärjestön karhukoirajaoston puheenjohtaja Ilpo Suoknuuti uskovat, että rodun väheneminen liittyy pitkälti metsästykseen.

Kun hirvikanta on laskenut, se on vähentänyt metsästyskoirien tarvetta. Karhunmetsästys on ollut useamman vuoden jumissa, ja lisäksi suuri susikanta on verottanut metsästyskoirien määrää.

Kilpailu hirvikoiraroduista on myös kovaa.

Karjalankarhukoiran lisäksi markkinoilla on useita muitakin metsästysrotuja, ja lähes kaikilla on ollut samankaltaisia ongelmia rekisteröintimäärien kanssa.

– Kun hirvikanta tippuu, se näkyy välittömästi koiranottajissa. Jos ei pääse metsälle, on turha ottaa koiraa, Suoknuuti sanoo.

Teppo Lahti, karjalankarhukoira Elma, Johannes Lehtomäki ja Ilpo Suoknuuti seisovat suuren kiven edessä.
Suoknuuti, Lehtomäki ja Lahti uskovat, että kun hirvikannat nousevat, se lisää karjalankarhukoirien määrää. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Karjalankarhukoirakenneleiden määrä on vähentynyt. Aiemmin useampia pentueita vuosittain kasvattaneet suurkennelit ovat harvinaistuneet.

Rodun elvyttämiseksi on viime vuosina keskitytty kannustamaan erityisesti nartunomistajia pennuttamaan koiriaan. Tavoitteena on saada lisää pentueita ja uusia koiria rotuun.

– Meille ei riitä ainoastaan käyttövaliokoirat, vaan tarvitsemme myös vähemmillä meriiteillä olevia koiria jalostuskäyttöön, Lahti sanoo.

Monipuolinen ja uskollinen metsästäjä

Karjalankarhukoira tunnetaan isäntäuskollisena ja monipuolisena metsästyskoirana.

Rotua käytetään paitsi hirven-, villisian- ja karhunmetsästykseen myös pienpetopyyntiin.

– Sillä pyydetään suurpetojen lisäksi paljon supikoiraa ja näätää. Sitä voi käyttää myös noutavana koirana, karhukoira on yleensä halukas uimaan, Suoknuuti kertoo.

Karjalankarhukoira katselee tarkkaavaisesti.
Karjalankarhukoira on monikäyttöinen metsästyskoira, joka on tunnettu älykkyydestään, tasapainoisuudestaan ja ihmisystävällisyydestään. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Rodun sitkeys on tunnettu ominaisuus, joskus se on jopa liiankin voimakas ja koiraa on vaikea saada pois saaliin perästä metsästä.

Muutama vuosi sitten muuttuneet koesäännöt ovat kuitenkin auttaneet painottamaan koiran ja metsästäjän välistä yhteistyötä.

– Olemme saaneet rotuun lisää isäntäuskollisuutta, päästään ajallaan koiran kanssa pois metsästä. Ei tarvitse jäädä yöksi autoon istumaan ja kuuntelemaan, vieläkö koira haukkuu, Suoknuuti kertoo.

Tottelevaisuus onkin ominaisuus, johon kasvatuksessa kannattaa Suoknuutin mukaan panostaa, se on yksi keino erottua muista metsästyskoirista.

Korjaus 1.6.2026 klo 19.05 Lisätty sanat Suomen Kennelliittoon kuuluvia, kohtaan: kotimaisia koirarotuja. Poistettu sana luonnostaan kohdasta: geenipohja on kapea.