Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa kokeilun, jossa synnytykset Vaasan keskussairaalassa ovat maksuttomia.
Päätös hyväksyttiin aluevaltuustossa äänin 48–11 maanantaina päivällä.
Päätöksen taustalla on huoli Vaasan keskussairaalan synnytystoiminnan tulevaisuudesta. Viime vuonna Vaasassa syntyi alle tuhat vauvaa. Kriittinen raja päivystävän synnytyssairaalan aseman säilyttämiseksi on tuhat synnytystä vuodessa.
– Meidän päätöksentekijöiden on tehtävä kaikkemme, että saisimme yli tuhat synnyttäjää Vaasaan, perusteli aloitteen tekijä Päivi Karppi (ps.).
Tällä hetkellä noin kolmasosa pohjanmaalaisista synnyttää muualla kuin Vaasassa. Muualla kuin oman hyvinvointialueen sairaalassa tapahtuvat synnytykset maksavat Pohjanmaan hyvinvointialueelle 2–3 miljoonaa euroa vuodessa.
Pohjalaisvauvoja syntyy vuosittain noin 1 500, mutta heistä vain 1 000 alueen omassa keskussairaalassa Vaasassa.
Valtaosa lopuista 500 vauvasta näkee päivänvalon Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa. Laihian, Tervajoen ja Vähänkyrön alueilta perheet suuntaavat Seinäjoelle.
Synnytystoiminta on koko sairaalan selkäranka
Useat valtuutetut korostivat puheenvuoroissaan, että kyse on koko keskussairaalan tulevaisuudesta.
– Synnytysten määrä ja päivystävien synnytyssairaaloiden toiminta on koko hyvinvointialueen toiminnan ydin. Sen ympärillä rakentuu laaja joukko muita erikoisaloja ja palveluita, sanoi Marko Heinonen (kok.).
Mari Viljamaan (sd.) vertasi sairaalan ja synnytysosaston toimintaa ekosysteemiin.
– Riittävällä synnytysmäärällä on vaikutuksia siihen, miten vastasyntyneiden tehovalvonta toimii ja miten saamme lastenlääkäreitä ja synnytyslääkäreitä. Sillä on heijastevaikutuksia muuhun toimintaan.
Keskustelussa nostettiin esiin varoittavia esimerkkejä muualta Suomesta. Kim Ylipelkola (r.) muistutti Kemin ja Malmin sairaaloiden kohtalosta:
– Tänään Kemissä mietitään, voiko keskussairaalan toiminta jatkua. Tämä on seurausta siitä, että viime vuonna synnytykset lopetettiin Kemin keskussairaalassa. Malmilla synnytystoiminnan lopettaminen tarkoitti, että pala palalta sairaalaa hajotettiin ja nyt siellä on vain polikliinistä toimintaa.
Maantiede asettaa haasteita
Keskustelussa myös tunnustettiin Pohjanmaan pitkän alueen tuomat haasteet, erityisesti pohjoisten kuntien osalta.
– Ymmärrän kritiikin pohjoisen osalta ihan hyvin. Siitä huolimatta meidän on käytettävä kaikki keinot synnytysmäärän kasvattamiseksi Vaasassa, Heinonen totesi.
Sari Ala-Heikkilä (sd.) toi esiin kokemuksia Etelä-Savosta, missä synnytysten maksuttomuus on jo käytössä.
– Etelä-Savossa monille synnyttäjille matka Mikkelin keskussairaalaan on tunnista puoleentoista tuntiin. Maksuttomuuden myötä perheet ovat käyttäneet enemmän oman alueen palveluja. Se osoittaa, että ratkaisevaa ei ole aina pelkkä kilometrimäärä.
Kielellinen turvallisuus keskeistä
Teemu Knuutti (kesk.) painottaa, että pelkkä maksuttomuus ei riitä. Hänen mukaan monet laihialaiset synnyttäjät hakeutuvat Seinäjoelle, koska he pelkäävät, etteivät saa hoitoa omalla äidinkielellään.
– Maksuttomuus antaa Vaasalle porkkanan, mutta se vaatii rinnalleen sen, että takaamme jokaiselle äidille sataprosenttisen turvallisen ja omankielisen hoidon.
Useat puhujat korostivat, että kyseessä on kokeilu, jonka vaikutuksia voidaan arvioida.
– Tämä on vain kokeilu. Jos sillä ei ole vaikutusta synnyttäjien määrään, ei kokeilua varmasti jatketa, Päivi Karppi totesi.
David Petterssonin (kd.) esitys päätöksen perumisesta hävisi äänestyksessä.
Lähes kaikki esitystä vastaan äänestäneet olivat kotoisin Pietarsaaresta, Luodosta, Pedersörestä tai Kruunupyystä.
Artikkelia korjattu 18.5.2026 klo 13:48. Korjattu Teemu Knuutin kohdassa, että laihialaiset synnyttäjät hakeutuvat Seinäjoelle, eivät vaasalaiset.