BRYSSEL Eurooppalainen Nato on ollut pitkään presidentti Sauli Niinistön hellimä visio. Nyt siitä puhuu koko Eurooppa.
Siksi Niinistö oli sopiva henkilö johtamaan työryhmää, joka selvitti tapoja järjestää Euroopan puolustus tilanteessa, jossa Yhdysvallat panostaa siihen nykyistä vähemmän.
Työryhmä julkaisi raportin perjantaina.
Se ehdottaa erilaisia tapoja, joilla Eurooppa voisi ottaa isomman roolin Natossa. Euroopan pitäisi myös varautua ottamaan Nato kokonaan haltuun, jos Yhdysvallat hylkää liittokunnan.
Niinistö painottaa silti diplomatiaa Yhdysvaltoihin päin.
– Minusta kannattaisi mennä reilusti Washingtoniin ja kertoa, mitä me aiomme, sopiiko tämä. Vastaavasti pitää kysyä, onko Yhdysvallat edelleen kuitenkin mukana, Niinistö sanoo Ylen haastattelussa.
Yhdysvallat on pitkään toivonut, että Euroopalla olisi suurempi vastuu omasta puolustuksestaan.
Presidentti Donald Trump on kaudellaan esittänyt asian rujommin ja uhannut myös vetää Yhdysvallat kokonaan pois Natosta.
Niinistö: Yhdysvallat tuskin suuttuu raportista
Niinistö kertoo selittäneensä ajatteluaan eurooppalaisemmasta Natosta Trumpille jo tämän edellisellä presidenttikaudella.
Hän ei usko, että raportti suututtaisi amerikkalaisia, vaikka siinä varaudutaan syrjäyttämään Naton vanhat rakenteet, elleivät ne toimi.
Puhetta eurooppalaisesta Natosta on ollut riittämiin. Siitä on tullut hokema, josta kuitenkin puuttuu sisältöä.
– Jos ajatellaan nimenomaan rakenteellista puolta, miten Eurooppa vastaisi, niin siitä en ole kyllä kauheasti konkretiaa nähnyt. Tämä (raportti) taitaa olla ensimmäinen.
Naton pääsihteeri Mark Rutte totesi alkuvuonna suorasukaisesti, ettei eurooppalaisten pidä unelmoida siitä, että omin voimin pärjättäisiin:
Ydinaseiden, tiedustelun ja tekoälyn kohdalla tämä pitää Niinistön mukaan paikkansa.
– Ei Euroopalla ole noita kykyjä, eikä niitä ymmärtääkseni ole äkkiä tehtävissäkään.
Halukkaat maat mieluummin kuin EU
Eurooppalainen Nato pohjautuu raportissa enemmän epävirallisiin maaryhmittymiin eli niin sanottuihin halukkaiden koalitioihin kuin EU:hun.
Suuri syy siihen on EU:n kankea päätöksentekomalli, jossa vaaditaan usein kaikkien maiden yksimielisyyttä. Lisäksi Britannian ja Norjan saaminen mukaan on tärkeää.
Työryhmä esittää eurooppalaisen puolustuksen vahvistamiseen kolmea polkua, jotka eivät sulje toisiaan pois.
Alkuun on tärkeää korvata esimerkiksi amerikkalaisia kenraaleita eurooppalaisilla. Tämä on jo käynnissä.
Naton taistelukentät olisivat Suomessa ja Puolassa
Samalla Naton komentorakenteita pitäisi raportin mukaan muuttaa.
Työryhmä veisi esimerkiksi Naton maavoimien painopistettä itään. Mikkelissä sijaitsevaa maavoimien alaesikuntaa pitäisi vahvistaa.
Lisäksi Puolaan tulisi uusi maavoimien alaesikunta, käytännössä esikunta siirtyisi Hollannin Brunssumista.
Tarkoitus on saada päätöksenteko lähemmäs mahdollisia taistelupaikkoja.
– Kun puhutaan nimenomaan maasodankäynnistä, niin sotilaat ovat tehneet arvioita siitä, että olisi oikeastaan kaksi taistelukenttää, Puolan tasangot ja mahdollisesti Suomen pitkä raja.
Selkeä suunnitelma eurooppalaisille joukoille
Naton on myös tarkoitus kyetä toimimaan omin päin ilman Yhdysvaltoja.
Raportti ei silti ehdota, että Eurooppa perustaisi juhlallisesti oman armeijan. Natollakaan ei ole omaa armeijaa, vaan se käyttää jäsenmaidensa kansallisia joukkoja.
Myös Naton eurooppalainen pilari käyttäisi halukkaiden maiden kansallisia joukkoja.
– Eurooppalainen pilari kehittyessään johtaa siihen, että syntyy mahdollisimman selkeä ja toimiva käsitys siitä, mistä ja miten liikkeelle lähdetään, jos pakko on, Niinistö sanoo.
Raportissa korostuu EU:n keskinäinen avunantolauseke, joka on vastine Naton 5. artiklalle. Siinäkin hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
Putinin kanssa täytyy puhua, sanoo Niinistö
Euroopan mahdolliset neuvottelut Venäjän kanssa ovat nousseet esiin viime aikoina. Taustalla on Venäjän talouden heikkeneminen ja Ukrainan vahvistuminen rintamalla.
Niinistö on pitkään toistellut, että Euroopan pitää neuvotella Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Syynä on hänen mukaansa muun muassa Venäjän ajattelu eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista. Se poikkeaa suuresti eurooppalaisesta ajattelusta.
Se on tullut Niinistön mukaan esiin talvella 2021–2022, kun Venäjä pyrki estämään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Toinen syy on tarve säädellä hybridisodankäyntiä.
– Syntyy Ukrainassa minkälainen rauha tahansa, en usko, että Venäjä on siihen tyytyväinen, vaan joutuu ehkä tyytymään siihen. Vihamieliset tunteet säilyvät myös niitä eurooppalaisia maita kohtaan, jotka ovat tukeneet vahvasti Ukrainaa. On syntymässä syvä raja Euroopan ja Venäjän välille.
1950-luvulla kauhun tasapaino johti pikkuhiljaa siihen, että suurvallat keskustelivat ja rajoittivat esimerkiksi ydinaseiden määrää.
Hybridi-iskuja ovat voineet olla esimerkiksi Keski-Euroopan yllä lentäneet droonit, jotka ovat seisauttaneet yhteiskuntia.
– Tästä hybridipuolesta saattaa tulla samanlainen tilanne, jossa on myöskin rakennettava kauhun tasapaino eli sääntely. Sen keskusteluun avaaminen olisi tärkeää.
Niinistö ei odota pyyntöä Putin-välittäjäksi
Niinistön omakin nimi on aiemmin ollut esillä EU:n Putin-neuvottelijaksi.
– En ota minkäänlaista kantaa, ei ole kysytty, enkä usko, että kysytäänkään.
Hän voisi kuitenkin todeta, että minähän sanoin.
– Vielä tyytyväisempi olen siihen, että eurooppalaisempi Nato on nyt jokaisen huulilla. Ennen vanhaan minulle naurettiin.
24.5. klo 11.55 muutettu väliotsikko Niinistö ei odota pyyntöä Putin-välittäjäksi. Aiempi väliotsikko oli, että Niinistö ei kommentoi Putin-välittäjää.