Yle on saanut arkistoista lisää asiakirjoja Huittisissa 150 vuotta sitten tapahtuneesta joukkomurhasta. Ne valottavat hirmutekoa ja sen taustoja.
Kesäkuun alussa vuonna 1875 mielenterveysongelmista kärsinyt Heikki Antinpoika Kempe surmasi kirveellä viisi ihmistä Vähätryykärin torpassa ja haavoitti vakavasti yhtä henkilöä.
Viitoismurhaa käsiteltiin pari kuukautta teon jälkeen Huittisten välikäräjillä. Siellä Heikki Antinpoika todettiin sen aikaisen terminologian mukaisesti mielipuoleksi tai houruksi ja jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
Välikäräjät lähetti jutun vielä Turun hovioikeuden punnittavaksi, ja nyt myös tuo päätös on Ylen saaman vinkin avulla löytynyt Turun hovioikeuden arkistosta.
Lyhyestä dokumentista selviää, että vangittu Heikki Antinpoika oli myös Turun hovioikeuden mielestä ollut ”afvita” eli mielipuoli, eikä häntä voida tuomita rangaistukseen teosta.
Sukusivustolla vilkasta
Ylen juttu aiheutti vilkasta liikennettä esimerkiksi Heikki Antinpojan profiilissa geni.com-sukusivustolla, jonne on lisätty viime päivinä runsaasti tietoa hänestä. Karmea tapahtuma on saanut nyt myös oman Wikipedia-artikkelin.
Vanhoista kirkonkirjojen merkinnöistä voi lukea murhamiehen koko traagisen elämäntarinan. Vuonna 1834 syntyneen Heikki Antinpoika Kempen vanhemmat kuolivat 1850-luvulla. Sen jälkeen hän työskenteli renkinä Huittisissa.
Naimisiin hän meni itseään kolme vuotta nuoremman Johanna Kallentyttären kanssa kesällä 1862.
Torpparipariskunta oli jo menettänyt aiemmin esikoislapsensa puolivuotiaana, kunnes vuonna 1868 perhe koki uuden katastrofin. Tuolloin vaimo Johanna ja kolmivuotias Fredrik kuolivat sairauksiin.
Kuolema neljä vuotta hirmuteon jälkeen
On varsin ilmeistä, että viimeistään näiden tapahtumien jälkeen Heikki Antinpojan mielenterveys alkoi järkkyä pahasti. Kirkonkirjaan ilmestyy hänen kohdalleen merkintä ”inte vetande” eli ”vailla ymmärrystä”.
Viiden ihmisen kuolemaan johtaneen veriteon jälkeen lehdistössä kerrottiin kesäkuussa 1875, että Heikki Antinpoika oli ollut hoidettavana Sammun kylän torpassa jo viiden vuoden ajan. Hoito oli sitä, että häntä pidettiin kytkettynä seinään kahleilla, eli hänen vaarallisuutensa tiedettiin.
Kirkonkirjat kertovat, että mielisairas murhamies palautettiin hovioikeuskäsittelyn jälkeen takaisin Huittisiin.
Toukokuussa 1879, nelisen vuotta veriteon jälkeen, Heikki Antinpoika kuoli samaisessa Sammun kylässä, jossa hän surmatyönsä teki. Kuolinsyyn kohdalle on kirjoitettu sana ”oangifven” eli ”määrittelemätön”.
Kotiseutukirjailija Timo Kouttu asuu lähellä Sammun murhapaikkaa ja on tutkinut hirmuteon taustoja kirjaansa varten.