Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat sopineet, ettei vaalialuemallin valmistelua jatketa tällä vaalikaudella.
Päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Ainakin SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olivat valmiita edistämään vaalialuemallia.
Parlamentaarinen ohjausryhmä kuuli vaalialuemallista vaaliasiantuntijoita ja maakuntia. Kuulemisten perusteella ryhmä päätti, ettei mallia nyt edistetä.
Kaikilla puolueilla ei ollut valmiutta viedä vaalialuemallia käyttöön koko maassa. Käyttöönotto olisi ollut ehdollinen ja olisi tullut voimaan vain, jos vaalipiirin edustajapaikkojen määrä olisi pudonnut alle kahdeksan.
Malli olisi kuitenkin johtanut siihen, että Suomessa olisi ollut vaalipiiristä riippuen käytössä kaksi erilaista vaalitulosten laskentatapaa.
Parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtaja, kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen pitää tärkeänä, että joku ratkaisu löytyisi eduskuntavaalien suhteellisuuden ongelmaan, vaikka nyt yritys päättyi.
– Kokoomuksessa nähtiin, että vaalialuemalli olisi ollut Lapin ja Oulun vaalipiiriin ihan sopiva vaihtoehto ratkaisemaan ongelmaa piilevästä äänikynnyksestä.
– Tämä olisi kuitenkin tuonut mukanaan paljon muita vaikutuksia ympäri maan, jotka olisivat vaikuttaneet koko vaalijärjestelmään. Emme halunneet tätä edistää, Keskinen sanoo.
Kokoomus ei ota kantaa siihen, miten vaalijärjestelmää kehitetään, kun vaalialuemalli on nyt hylätty. Maggie Keskinen ei halua ennakoida, alkaako nyt keskustelu vaalipiirien yhdistämisistä tai Uudenmaan vaalipiirin jakamisesta.
Eduskuntapuolueet ovat yleensä pyrkineet sopimaan vaaleihin liittyvistä asioista yhteisymmärryksessä.
SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olisivat hyväksyneet vaalialuemallin ainakin Lappiin
Eduskuntapuolueista ainakin SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olivat valmiita hyväksymään vaalialuemallin.
– SDP:llä olisi ollut valmius vahvistaa demokratiaa ja ratkaista Pohjois-Suomen korkean piilevän äänikynnyksen ongelmaa vaalialuemallilla, puolueen puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi vahvistaa.
– Kyllähän tämäkin on osoitus siitä, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimintakyky horjuu, kun jälleen yksi hallitusohjelmassa oleva asia kaatuu.
SDP ei kuitenkaan ollut vielä muodostanut kantaa, olisiko mallin voinut laajentaa koko maahan.
– En itse ihan purematta niele sitä ajatusta, että nyt olisi ollut pakko tehdä koko maata koskeva ratkaisu sen sijaan, että ratkaistaisiin vain akuutti Pohjois-Suomen kysymys, Näkkäläjärvi sanoo.
Piilevä äänikynnys on etenkin pienten ja keskisuurten puolueiden ongelma.
– Vihreät olisi ollut valmis viemään eteenpäin kaikkia ratkaisuja, jotka olisivat ratkoneet Lapin vaalipiirin suurta piilevää äänikynnystä, puoluesihteeri Anna Moring kertoo.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreät jäi Lapissa yhdeksän äänen päähän eduskuntapaikasta, vaikka vihreiden ehdokas Riikka Karppinen sai vaalipiirissä toiseksi eniten ääniä.
Vasemmistoliitto tuki vaalialuemallin käyttöönottoa. Puolue oli valmis myös siihen, että malli otettaisiin tarvittaessa käyttöön Satakunnassa eikä vain Lapin ja Oulun vaalipiirien tapauksessa.
– Malli ratkaisisi piilevän äänikynnyksen ongelmaa Lapissa ja aikanaan myös Satakunnassa. Muiden vaalipiirien kohdalla vastaavaa ongelmaa ei ole. Tämä olisi parantanut suomalaisten tasa-arvoa, vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää perustelee.
RKP oli valmis edistämään mallia, mutta hyväksyy kuoppaamisen
RKP olisi ollut valmis edistämään vaalialuemallia, mutta puolue myös tiedosti mahdolliset mallin perustuslailliset ongelmat.
– Koska ei ollut yksimielisyyttä, oli järkevää tässä vaiheessa lopettaa valmistelu, RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff perustelee.
Guseff myöntää, että hanke on tältä vaalikaudelta kuopattu.
– Hyvän ja toimivan mallin löytäminen ei ole helppoa.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää myöntää, että Lapin vaalipiiriin tarvitaan joku ratkaisu, mutta vaalialuemalli se ei ole.
– Vaalialuemalli olisi vienyt meidät siihen tilanteeseen, että meillä olisi kaksi eri järjestelmää. Hyvää ja toimivaa ei kannata lähteä rikkomaan.
Keskusta vastusti koko ajan vaalialuemallia
Keskusta vastusti koko ajan vaalialuemallin käyttöönottoa. Puolue on ollut huolissaan siitä, muuttuuko vaalijärjestelmä liian monimutkaiseksi. Keskusta ei ole kannattanut mallia, jossa yhden vaalipiirin äänet voivat vaikuttaa paikkajakoon toisaalla.
– Olemme tyytyväisiä, että hallituksessa riitti rohkeutta luopua vaalijärjestelmän rikkomisaikeesta, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho sanoo.
Siika-ahon mukaan vaalijärjestelmän pitää olla äänestäjille selkeä ja demokraattinen. Hänen mielestään nykyjärjestelmässä ei ole isoa ongelmaa.
– Keskeiset oikeusoppineet, maakuntien liitot ja ilmeisesti ministeriön vaaleista vastaavat virkahenkilöt ajattelevat asiasta niin kuin me.
Keskustankin mukaan vaalijärjestelmää pitää kehittää tulevaisuudessa, mutta puolue ei vielä arvioi millä tavalla.
Hallituspuolueet sopivat vaalialuemallista hallitusneuvotteluissa
Vaalialueilla yritettiin parantaa eduskuntavaalien suhteellisuutta eri vaalipiirien välillä.
Hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit sopivat vaalialuemallista hallitusneuvotteluissa kesällä 2023. Nyt hallituksessa on siis päädytty toisiin aatoksiin.
Suhteellisuuden ongelmaa jouduttaneen miettimään jälleen seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Vaalialuemallissa vaalipiirit olisivat säilyneet. Pienimmille vaalipiireille olisi nimetty kumppanivaalipiiri, jonka kanssa äänet olisi laskettu yhdessä suhteellisuuden parantamiseksi. Yhteislaskennan jälkeen vaalialueen tulos täsmättäisiin jälleen vaalipiireihin sen mukaan, paljonko kummastakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia.
Ensimmäistä kertaa vaalialuemallia oli tarkoitus käyttää Lapin ja Oulun vaalipiirien tuloksen laskemisessa vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.
Tarkoitus oli parantaa vaalijärjestelmän suhteellisuutta. Pyrittiin siis varmistamaan, että eri puolilla maata suhteellisesti suunnilleen sama puolueen saama ääniosuus oikeuttaisi ensimmäiseen eduskuntapaikkaan. Malli hyödyttäisi pieniä ja keskisuuria puolueita.
Oikeusministeriö valmisteli virkatyönä vaalialuemallia. Huhtikuun puolivälin mallin mukaan Lappi olisi kuulunut vuoden 2031 eduskuntavaaleissa samaan vaalialueeseen Oulun vaalipiirin kanssa.
Vaalialuemalli olisi koskenut myös Satakuntaa, jos se olisi otettu käyttöön, ja jos Satakunnan asukasluku olisi pudonnut edelleen. Satakunta olisi saattanut muodostaa vaalialueen Varsinais-Suomen kanssa ehkä myös vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.
Vaalipiirien yhdistämistä on kavahdettu maakunnissa
Vaalialuemallia arvosteltiin siitä, että vaalien tulosten laskeminen monimutkaistuu eikä tavallinen kansalainen pystyisi enää helposti ymmärtämään kahden vaalipiirin tulosten yhdistämistä ja uudelleen suhteuttamista vaalipiireihin.
Toisaalta, piilevän äänikynnyksen suuret erot eri vaalipiireissä ovat johtaneet siihen, ettei yksi ääni eri puolilla Suomea ole samanveroinen.
Vaalialuemallin yksi vaihtoehto olisi vaalipiirien yhdistämiset. Tätä kavahdetaan maakunnissa.
Pelkona on, että vähäväkisempi maakunta menettäisi kansanedustajia. Näin kävisi, jos osa oman maakunnan väestä äänestäisikin runsasväkisemmän maakunnan ehdokkaita.