Eläinsuojelijat joutuvat yhä useammin ivan, loukkausten ja häirinnän kohteeksi sosiaalisessa mediassa.
Mikkelin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jemina Oksala kertoo, että ihmiset eivät halua keskustella, vaan pyrkivät loukkaamaan ja pilkkaamaan.
Ilmiö on tuttu valtakunnallisestikin, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) viestintäpäällikkö Maria Eiskop.
– Vapaaehtoisia ahdistellaan ja maalitetaan niin rajusti, että monet lopettavat eläinsuojelutyön kokonaan.
Oksalan mukaan eläinsuojelijoiden puheet saatetaan kokea loukkaavina esimerkiksi tilanteessa, jossa oma eläintenpito on kyseenalaista.
Mikkelin eläinsuojeluyhdistys on saanut vihaisia yksityisviestejä esimerkiksi silloin, kun vapaaehtoiset ovat auttaneet löytämään karanneen koiran.
Etenkin kissat herättävät tunteita
SEY:n viestintäpäällikkö Marina Eiskop kertoo, että eläinsuojelijoiden saama kritiikki liittyy erityisesti kissojen pelastamiseen.
Esimerkiksi huonokuntoisen kissan kiinniottaminen voi johtaa syytöksiin kissavihasta tai rahastuksesta.
Eiskopin mukaan erityisesti maaseudulla moni ajattelee, että kissojen kuuluisi kulkea vapaana, eikä niihin ei tulisi puuttua, vaikka ne olisivat huonossa kunnossa.
– Kissalla pitää olla turvallinen koti, ruokaa, hoitoa ja suojaa. Näin ei ole, jos kissa kuljeskelee ulkona, tulee kotiin milloin sattuu tai on heikossa kunnossa.
Tuhannet kissat tarvitsevat apua
Kissojen pelastaminen on pian ajankohtaista, sillä ihmiset hankkivat edelleen kesäkissoja. Ilmiöllä tarkoitetaan kissaa, joka otetaan kesäksi ja hylätään syksyllä.
Maria Eiskopin mukaan vuosittain noin 10 000 lemmikkikissaa joko hylätään tai tarvitsee eläinsuojeluyhdistyksen apua.
– Lemmikkikissoja karkaa, viranomaiset ottavat eläimiä haltuun tai ihmiset luovuttavat kissan omien ongelmiensa takia.
Eiskopin mukaan Suomessa elää yhä satoja kissapopulaatioita, joissa voi olla yhteensä tuhansia kissoja.
Etelä-Savossa tilanne on Jemina Oksalan mukaan parantunut, sillä kesäkissojen määrä on vähentynyt.
Oksala kertoo, että myös isoja kissapopulaatioita löydetään Etelä-Savossa entistä harvemmin.
– Ihmisten suhtautuminen kissoihin ja niiden hoitoon on muuttunut. Kissoja steriloidaan ja sirutetaan enemmän. Silloin yksittäiset pentueet eivät kasva satojen kissojen ryhmiksi.