Kulujen kasvu kurittaa marjatilojen toimintaa. Se on hankaloittanut osalla tiloista myös työvoiman saantia ulkomailta.
Puutarhamarja-ala työllistää koko maassa vuosittain noin 14 000 työntekijää. Heistä lähes 90 prosenttia on ulkomaalaisia.
Kausityöluvan hinta miltei tuplaantui tälle vuodelle, ja se on torpannut ulkomaisten työntekijöiden saamista, kerrotaan Hedelmä- ja marjanviljelijäin liitosta.
Maahanmuuttoviraston sivuilta selviää, että esimerkiksi sähköinen kausityölupa maksaa nyt reilut 500 euroa, kun sen hinta viime vuonna oli 380 euroa.
Sähköisestä kausitodistuksesta joutuu puolestaan maksamaan nyt 200 euroa, aiempi hinta oli 100 euroa. Sillä voi työskennellä 90 päivää.
Maahanmuuttovirastosta vahvistetaan, että sisäministeriön asetukseen perustuvat maksut muuttuivat vuoden vaihteessa.
Osalle poimijoista Suomeen tulo on liian kallista
Maalahden Marjat tarvitsee suurella viljelyalallaan noin sata poimijaa kaudeksi. Nyt työntekijöiden houkuttelu on vaikeutunut.
– Lentolippujen, polttoaineiden ja kausityölupien hinnat ovat nousseet. Osa jää mieluummin Keski-Eurooppaan pienempien kulujen toivossa, eikä tule enää Suomeen asti. Vielä poimijamäärä ehkä saadaan kasaan, arvioi närpiöläistilan yrittäjä Anders Lång.
Ilman ulkomaista työvoimaa ei marjoja saada poimittua, huomauttaa Lång.
Arja Raatikainen kauhavalaiselta Annin marjatarhalta sanoo, että työlupien kallistuminen tuli heille täytenä yllätyksenä tammikuussa.
– Luvat ovat kohtuuttoman kalliit suhteessa työsuhteen pituuteen, Raatikainen puuskahtaa.
Hän sanoo, että lupien kallistuminen tarkoittaa sitä, että ulkomailta on liian kallista tulla Suomeen töihin ja työvoiman saatavuus heikkenee.
Marjatarhalla ulkomaalaisia kausityöntekijöitä on 35, kotimaisia kymmenen.
Satokauden alku näyttää hyvältä
Mansikat ovat selvinneet vähälumisesta talvesta yllättävän hyvin, kerrotaan Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta.
Lähtökohdat onnistuneeseen satokesään ovat olemassa. Kukinnat ovat käynnissä harsojen alla jo monella paikkakunnalla.
Kasvustot vaikuttavat selvinneen pääosalla tiloista vähäisillä talvivaurioilla, vaikka pakkaset tulivat ennen kuin taimilla oli edes lumipeitettä suojanaan.
– Ehkä se vähäinen lumi riitti suojaksi. Onneksi kovemmilta, pitkään jatkuneilta pakkasilta vältyttiin, arvioi liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen.
Kasvukausi on normaalikevään aikataulussa ympäri maan. Varhainen kevät ei ole juuri kautta nopeuttanut, sillä välissä on ollut viileitä jaksoja.
Länsi-Suomen suurimpiin mansikkatiloihin kuuluvan närpiöläisen Maalahden Marjojen pelloilla viljellään mansikkaa noin 40 hehtaarilla.
– Kasvu on hyvässä vauhdissa. Lämpöaalto voi vielä jouduttaa kauden alkua, mutta muutoin poimimaan päästään kesäkuun lopulla, arvioi yrittäjä Anders Lång.
Halla huolena pohjalaispelloilla
Normaalikesänä poimintakausi avomaalla käynnistyy yleensä juhannuksen tienoilla Etelä-Suomessa. Länsirannikko ja muut alueet tulevat viikon pari perässä.
Kukkasmäen marjatilalta Kauhajoelta Ari-Pekka Kukkasmäki arvelee, että avomaan mansikka kypsyy heinäkuun alkupuolella.
Kukkasmäen mukaan kasvu on aavistuksen tavallista edellä, mutta kesäkuun säät arveluttavat.
– Hallanvaara poistuu vasta sitten, kun kukinta loppuu. Sitä vaaraa on tästä juhannukseen asti hyvinkin.
Ennakkovarauksia jo valmistujaisiin
Myös kokkolalaisella Hauhtosen marjatilalla kasvustot kukoistavat vähälumisesta talvesta huolimatta. Suuremmilta talvituhoilta on vältytty, vaikka osa kasvustoista näyttäisi jäävän tavallista pienemmiksi.
Maaliskuun puolivälissä istutetut kasvihuonemansikat ehtinevät jo valmistujaispöytiin, arvelee yrittäjä Veli-Matti Jukkola.
– Ennakkovarauksia on jo otettu vastaan, ihan aavistuksen hirvittää, ehtiikö marja valmiiksi. Mutta valtavaa määrää niitä ei valmistu, viljelijä toppuuttelee.
Kaikki 7,5 hehtaaria avomaamansikkaa ovat talven ajan harson alla ja lisäsuojauskin on käytössä.
– Harson päällä on vielä erillinen suojaverkko, sellainen tiheä punos. Se suojaa kasvia hirvien ja kauriiden tallusteluilta ja auttoi pitämään harson paikallaan myös Hannes-myrskyn ankarissa tuulissa, huomauttaa yrittäjä Jukkola.