L kuin lattiarätti. Sekin on tullut tutuksi tämän kevään ylioppilaalle, turkulaiselle Ville Kauppiselle.
Kotona eivät laudaturit paljoa paina, kun koti on saatava juhlakuntoon. Ruohonleikkuri odottelee vuoroaan. Tuhansissa kodeissa huhkitaan valmistujaisjuhlien eteen.
Älliä Kauppisella on vaikka muille jakaa, sekä todistuksessa, että muutenkin.
Yhdeksän laudaturia on tiettävästi suurin määrä, mitä turkulaislukioista on koskaan kirjoitettu. Koko Suomen ennätys on tältä keväältä, kun Ressun lukion oppilas kirjoitti 14 laudaturia.
– Olen aina ollut innokas oppimaan uutta. Lukiossa tavoitteena oli oppia uutta luonnosta ja maailmasta ja opetella ajattelemaan eri tavoin – ei tehdä ennätystä, Kauppinen kertoo.
Laudatureja alkoi ropsahdella heti matemaattisista aineista ja niistä tuli yhteensä neljä. Äidinkielestä ja ruotsista tuli ensin eximiat, mutta äidinkieli nousi keväällä laudaturiksi. Lisäksi filosofiasta, biologiasta, maantiedosta ja espanjasta tuli laudaturit ja englannista magna cum laude.
– Ehkä ainoa hauska ajatus oli, että kymmenen ainetta olisi näyttänyt ”täydeltä riviltä”. Nyt niitä tuli yhdeksän, mutta ei se haittaa yhtään.
Kauppinen muistelee, että pienenä saattoi haaveilla perinteisesti poliisin tai palomiehen ammatista, mutta kaverikirjoissakin haaveammatin kohdalle hän kirjoitti aina tiedemies tai professori.
Nuoren miehen jutusteluista voisi melkein päätellä, että hän on syntynyt tiedemieheksi.
– Ehkä siinä on jotain perää. Voi myös olla, että isovanhemmat hehkuttivat tiedemiehen elämää paljon. Pappa oli biologian ja maantiedon opettaja, joten ehkä se vaikutti, Kauppinen pohtii.
”Tiedän, ettei kovin moni pääse lukiossa kokemaan tällaista”
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukiosta (TSYK) valmistuva Kauppinen kertoo lukioajan olleen hienoa aikaa. TSYK on suomenkielinen lukio, jossa voi opiskella yleis-, luonnontiede- tai merilinjalla.
– Se oli varmasti lukiossa parasta, että oli mahdollisuuksia matkustaa, nähdä ja oppia. Olemme saaneet vaeltaa Lapissa ja Skotlannissa, ja kiipeilimme Andorrassa.
Tulevalle tiedemiehelle oli herkkua päästä Ranskan Toulousessa tutustumaan ESAan (The European Space Agency) ja näkemään Genevessä maailman suurin hiukkaskiihdytin CERNissä (Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus).
Fysiikkaolympialaiset ovat vieneet nuorta miestä Viron kautta Ranskaan ja tänä vuonna Kolumbiaan. Geo-olympialaisissa kisattiin Kiinassa.
– Tiedän, ettei kovin moni pääse lukiossa kokemaan tällaista. Lukio auttoi siinä, että opin fysiikan olevan minun juttuni. Se on lempiluonnontiede.
Kisojen kautta kaveripiiri on melko kansainvälinen. Tulevaisuudessa Kauppinen uskoo jossain kohtaa opiskelevansa tai työskentelevänsä ulkomailla.
Koulusta löytyi myös tyttöystävä An Thy Doan. Yhdessä he ovat opiskelleet ja matkustaneet, viimeiset puoli vuotta myös tanssineet.
Doan kiittelee poikaystävänsä apua matematiikan kanssa. Kielet, uskonto ja historia ovat olleet Kauppiselle matemaattisia aineita vaikeampia.
– Sinä olet parempi ihmisen biologiassa, Kauppinen kehaisee tyttöystäväänsä.
Vietnamissa syntynyt Doan on kuin pieni sähikäinen rauhallisen Kauppisen rinnalla. Hän kertookin oppineensa poikaystävältään sen, että joskus voi miettiä asioita ennen tekemistä.
Tämä näkyy myös tulevaisuudensuunnitelmissa: Kauppisella on selkeä suunta, mutta Doanin haaveet kulkevat ympäristötieteestä media-alan opintoihin. Toiveissa on päästä samaan kaupunkiin opiskelemaan.
Tanssilattialla askeleet menevät kuitenkin samaan tahtiin ja ylioppilaslakki painetaan päähän samana päivänä.
