Ratikan raiteiden rakentaminen Turkuun on viiden vuoden rutistus, mutta koko kaupunkia ei myllätä kerralla. Turun kaupunginvaltuusto päätti raitiotieinvestoinnista äänin 36–31 maanantai-iltana.
Yle selvitti katu kadulta, miten 12 kilometrin pituisen raitiotien rakennustyöt etenevät. Hanke alkaa jo ensi vuonna Tuomiokirkkosillan ja sen jatkeena olevien katujen peruskorjauksella.
Työt sillalla alkavat, vaikka ratikkapäätöksestä valitettaisiin hallinto-oikeuteen. Tuomioistuin voi keskeyttää työt valituksen jälkeen, jos se katsoo keskeytyksen olevan välttämätöntä.
Varsinainen raitiotien rakentaminen käynnistyy kuitenkin vasta, jos valtion rahoitus varmistuu arviolta vuonna 2028.
Kartta näyttää, millä kaduilla minäkin vuonna rakennetaan raiteita.
Ensimmäisenä työt alkaisivat Linnankadulla ja Satamakadulla, keskustassa Humalistonkadulla sekä Kupittaalla Ilmattaren- ja Joukahaisenkaduilla.
Rakennustyöt kestävät yhdellä kadulla tyypillisesti vuoden tai kaksi, kertoo Turun Raitiotie oy:n projektipäällikkö Kari-Pekka Lumme. Aikataulu on alustava ja tarkentuu hankkeen edetessä.
Juhlavuonna rakentamista rauhoitetaan
Aluksi rakentaminen painottuu radan länsipäähän sataman ja Kirstinpuiston välille sekä tulevan raitiotievarikon alueelle. Tavoitteena on Lumpeen mukaan päästä tekemään koeajoja sataman päässä vuonna 2032.
Omat mutkansa rakentamiseen tuo vuonna 2029 vietettävä Turku 800 -juhlavuosi.
– Turun linnan alue ja ydinkeskusta rauhoitetaan rakentamiselta juhlavuoden ajaksi, Lumme tarkentaa.
Töiden nopeuttamiseksi osa kaduista suljetaan rakentamisen ajaksi autoliikenteeltä. Ainostaan kiinteistöille ajo sallitaan. Samoin valtaosin läpikulku jalan ja pyörällä.
Aikataulu pitänyt muissa kaupungeissa
Turkulaisten muistissa on rakennushankkeiden paisuminen.
Tunnetuin niistä on Logomon silta, jonka budjetti ylittyi miljoonilla ja valmistuminen viivästyi vuosilla. Lumme ei pidä todennäköisenä, että lähes puoli miljardia maksavalle raitiotielle kävisi samalla tavalla.
– Raitiotie ei ole uudentyyppinen hanke, vaan tässä nojataan allianssiyritysten aikaisempiin kokemuksiin vastaavista projekteista.
Lumme itse on ollut mukana tekemässä raitiotietä Tampereella sekä raidejokeria Helsingissä ja Espoossa. Molemmat alittivat hänen mukaansa tavoiteaikataulun ja budjetin.
Lumpeen mukaan erilaiset riskit, kuten arkeologiset kaivaukset ja savinen maaperä, on otettu huomioon ja niihin on varauduttu.
– Kaikkiin hankkeisiin liittyy omat ominaispiirteensä ja riskinsä. Olemme onnistuneet muualla, enkä näe mitään syytä olettaa, miksi emme onnistuisi Turussa.